Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Alaikäisen jatkajan huojennus edellyttäisi lain muutosta

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 2/2020)

Pääministeri Juha Sipilän hallitus antoi 6.10.2016 eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain muutosesityksen, jolla maatalouden ja muun yritystoiminnan jatkajan perintöverohuojennus olisi muutettu alaikäisen kannalta toimivaksi osakeyhtiössä. Perillisen yritystoiminnan jatkamisena olisi pidetty edunvalvojan toimintaa osakeyhtiössä perillisen lukuun. Hallitus joutui kuitenkin peruuttamaan alaikäisen huojennusaseman parantamista koskevan esityksensä, eikä alaikäinen saa huojennusta osakeyhtiömuotoisen yritystoiminnan jatkajana. Myös muissa yritysmuodoissa kuin osakeyhtiöissä alaikäisen yritystoiminnan jatkajan huojennusasema on epätyydyttävä.

Sipilän hallituksen esitys sai viime eduskuntakauden vihervasemmistolaisen opposition käyttämään alaikäisyyspykälää keppihevosena saadakseen koko perintö- ja lahjaverolain huojennussäännöksen perustuslakivaliokuntaan lausunnolle perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta. Oikeus saada hallituksen esitys perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi on yhdelläkin kansanedustajalla, kun perustuslain näkökulmasta kiinnostavan pykälän muutos on eduskuntakäsittelyssä. Sen sijaan, jos hallitus vetää pykälämuutoksen pois eduskunnasta, mahdollisuutta vaatia ko. pykälää koskevaa perustuslakivaliokunnan käsittelyä ei ole.

Alaikäinen ja osakeyhtiömuotoisen yrityksen jatkaminen

Korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi ratkaisussaan 2011/21, ettei sukupolvenvaihdoshuojennusta voitu soveltaa tapauksessa, jossa oli kysymys isän osakeyhtiömuodossa harjoittaman yritystoiminnan osakkeiden lahjoittamisesta alaikäiselle. Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n perintöverohuojennusta ei tapauksen olosuhteissa sovellettu alaikäiseen, koska vajaavaltainen ei osakeyhtiölain mukaan voi toimia osakeyhtiön hallituksen jäsenenä. Myöskään edunvalvoja ei voi toimia hallituksen jäsenenä alaikäisen lukuun. Alaikäinen ei voi toimia myöskään osakeyhtiön toimitusjohtajana. Saanto täytti lain edellyttämän vähintään 10 prosentin osakeosuusvaatimuksen.

KHO:n tiukka linja sai jatkoa päätöksessä KHO 2015/3316. Kysymys oli tilanteesta, jossa alaikäinen perinnönsaaja oli saanut perintönä osakeyhtiömuotoisen perheyhtiön osakkeita. Tässäkin saannossa täyttyi vähintään 10 prosentin osakeosuusvaatimus. Oikeuskysymyksenä oli, voiko alaikäinen perinnönsaaja jatkaa perintönä saamillaan varoilla yritystoimintaa jakamattoman kuolinpesän lukuun ja olla näin myös oikeutettu perintö- ja lahjaverolain mukaiseen jatkajan huojennukseen. Tapaus on luonnollisesti sovellettavissa suoraan myös maataloutta harjoittavan osakeyhtiön alaikäiseen perinnönsaajaan, kuten myös edellinen KHO:n tapaus. Esillä olevassa tapauksessa KHO katsoi, ettei perintö- ja lahjaverolain yritystoiminnan jatkajan huojennusta ole perusteltua tulkita tai soveltaa aiemmasta oikeuskäytännöstä (siis em. 2011/21) poikkeavalla tavalla yksin sen johdosta, että nyt oli kysymys perinnöstä eikä lahjasta. KHO:n mukaan kysymys ei ollut tilanteesta, jossa alaikäisen voitaisiin todeta jatkavan yritystoimintaa perintönä saaduilla varoilla. Näin ollen KHO katsoi, ettei yritystoiminnan jatkajan huojennusta eikä maksuajan pidennystä voitu myöntää.

KHO:n alaikäisen huojennusasemaa koskevat linjaukset ovat aiheuttaneet tilanteen, joka on kohtuuton niille, jotka perivät tai saavat lahjaksi maatilan tai muun yrityksen jatkajan huojennukseen ja maksuajan pidennykseen oikeuttavan määrän osakkeita (vähintään 10 %), mutta menettävät nämä helpotukset yksinomaan alaikäisyytensä vuoksi. Em. vuoden 2011 lahjaa koskeneessa tapauksessa KHO sanoi, että koska osakeyhtiölain mukaan vajaavaltainen ei voi toimia osakeyhtiön hallituksen jäsenenä eikä osakeyhtiön hallituksen jäsenenä voi toimia toinen (esim. maistraatin määräämä edunvalvoja) jonkun toisen lukuun, kysymys ei ollut tilanteesta, johon olisi voinut soveltaa jatkajan lahjaverohuojennusta. KHO vielä vahvisti varmemmaksi vakuudeksi, ettei ollut Suomen perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista, että säännöksen soveltamisedellytyksiä arvioitiin eri tavoin alaikäisen ja täysi-ikäisen osalta.

Perintö- ja lahjaverotustilanne eroavat toisistaan siinä, että lahjaverotukseen liittyy verosuunnittelun mahdollisuus, perintöverotukseen ei. KHO:n tapauksessa 2015/3316 oli kyse osakeyhtiömuotoisen perheyrityksen omistajayrittäjän äkillisestä kuolemasta.

Alaikäisyys muussa yritysmuodossa kuin osakeyhtiössä

Maataloutta harjoittavien osakeyhtiöiden on noin 1300 ja siis runsaan 2,5 prosentin luokkaa kaikista tiloista, mutta se on nopeasti kasvava. Muista yritysmuodoista alaikäisen jatkajan huojennusasemaa koskevia KHO:n linjauksia ei ole ja tämän vuoksi oikeustila on epämääräisyydessään epätyydyttävä.

Verotuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että alaikäisyys muodostaa esteen yritystoiminnan jatkajan huojennuksen saamiselle siitä riippumatta, onko kyseessä lahja vai perintö. Yksittäistapauksissa alaikäiselle on kuitenkin voitu myöntää perintöverotuksessa sukupolvenvaihdoshuojennus, kun on ollut kysymys maataloudesta. Myös henkilöyhtiöitä koskevia vastaavia huojennustapauksia on ollut.

KHO:n päätöksessä 1996/4049 on linjattu, että jos kuolinpesä jatkaa maatalouden tai maa- ja metsätalouden harjoittamista viiden vuoden ajan perintöverotuksen päätöspäivämäärästä, jokainen perinnönsaaja saa perintöverotuksessaan jatkajan huojennuksen ja maksuajan pidennyksen, kunhan tätä ennen perintöverotuspäätöksen tekemistä vaatii. Maatilojen kohdalla on varsin vakiintuneesti katsottu, että alaikäiselle kuolinpesän osakkaalle voidaan myöntää huojennus ja maksuajan pidennys, kun tilan maataloutta jatketaan yhteisesti kuolinpesänä myös alaikäisen perinnönsaajan lukuun. Sen sijaan vakiintuneen verotuskäytännön mukaan yritystoimintaa voidaan osakeyhtiössä, myös maataloutta harjoittavassa, jatkaa huojennussäännöksessä tarkoitetulla tavalla vain käyttämällä päätösvaltaa osakkuuden perusteella sekä toimimalla yhtiön hallituksessa tai toimitusjohtajana. Osakeyhtiön hallintoneuvoston jäsenten ei katsota jatkavan yritystoimintaa perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla eikä hallintoneuvoston jäsenyyden perusteella siis voida myöntää sukupolvenvaihdoshuojennusta (KHO 2016/4762).

Mitä voidaan tehdä alaikäisen jatkajan hyväksi

Jos nykyinen hallitus antaa pääministeri Juha Sipilän hallituksen esitystä vastaavan esityksen (sisältö kerrottu tämän jutun alussa), riski siitä, että joku kansanedustaja vaatii lausunnon pyytämistä ko. hallituksen esityksestä perustuslakivaliokunnalta on olemassa samanlaisena kuin viime kerralla. Se voi merkitä pahimmillaan ns. taseen avaamista ja joidenkin omaisuuserien siirtämistä huojennuksen ulkopuolelle. Lausuntopyynnön rajaaminen vain alaikäisyyskysymykseen ei estä perustuslakivaliokuntaa ottamasta käsittelyyn koko huojennussäännös. Kysymys on siitä, halutaanko alaikäisen huojennus osakeyhtiössä varmistaa silläkin riskillä, että huojennussäännös kokonaisuutena voi heiketä ratkaisevalla tavalla ja menettää toimivuuttaan. Alaikäisiä perillisiä on ollut kaiken kaikkiaan noin kaksi prosenttia perillisten kokonaismäärästä ja tästä kahdesta prosentista vain osa perii maatilan tai muun yrityksen.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri