Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

CAP-suunnitelma lausunnolle

Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 8/2021

EU:n jäsenvaltiot ovat yli kolme ja puoli vuotta jatkuneiden neuvottelujen tuloksena hyväksyneet yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen vuosille 2023-2027. Suomen CAP-suunnitelma on julkistettu maa- ja metsätalousministeriön internet-sivuilla 2.7.2021 ja sitä koskeva lausuntoaika päättyy 10.9.2021. Suunnitelman sivuja ei ole juoksevasti numeroitu. Niitä on arviolta 600.

Suomen maatalouspolitiikan rahoitus perustuu EU:n maatalouspolitiikan tukimuotoihin ja kansallisista varoista maksettaviin maataloustukiin.

EU:n tuet ovat unionin joko kokonaan tai osaksi rahoittamia tukia. EU rahoittaa kokonaan ns. I-pilarin suorat tuet, joita ovat perustuki, viherryttämistuki, tuotantosidonnaiset tuet ja nuorten viljelijöiden tuki. EU:n osaksi rahoittamia ns. II-pilarin maaseudun kehittämistukia ovat mm. luonnonhaittakorvaus ja ympäristökorvaus.

Kansallisia tukia Suomi kohdentaa erityisesti ns. pohjoiseen tukeen C-tukialueelle, joka sijaitsee 62. leveyspiirin pohjoispuolella tai sen tuntumassa. C-alueeseen kuuluu noin 55 prosenttia Suomen peltoalasta. Muu Suomi kuuluu AB-alueeseen, joka kattaa noin 45 prosenttia Suomen peltoalasta.

C-tukialueen kansallinen pohjoinen tuki on porrastettu viiteen tukialueeseen. Pohjoiseen tukeen sisältyy pääasiassa tuotantoperusteisia tukia. Ne maksetaan maitolitraa tai eläintä kohden taikka viljelykasveille pinta-alaperusteisesti.

AB-tukialueella maksettava määrältään vähäinen ns. Etelä-Suomen kansallinen tuki sisältää vain puutarhatalouden kansallisen tuen sekä sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen. Lisäksi kansallista tukea maksetaan sokerijuurikkaalle ja mehiläistaloudelle.

Nauta-, lammas- ja vuohitaloudelle maksetaan koko maassa eläinyksikkökohtaista tuotantosidonnaista tukea EU-varoista.

Maataloutta tuetaan koko maassa myös investointituilla, joita ovat avustukset, valtion takaukset ja korkotuet. Näillä alennetaan tuotantokustannuksia ja edistetään yrityskoon kasvattamista.

Muutokset tulevalle rahoituskaudelle

Vuosina 2021 ja 2022 käytetään vuonna 2020 päättyneen rahoituskauden tuki- ja korvausperusteita. Uudella kaudella kokonaan EU:n varoista suorina tukina maksettaviin ns. I-pilarin tukiin ollaan luomassa ns. ekojärjestelmää, jonka tavoitteena on edistää ympäristö- ja ilmastotavoitteita. Ekojärjestelmä rahoitettaisiin vähentämällä perustukea. Ekojärjestelmän osuus I-pilarin suorien tukien määrästä olisi 25 prosenttia. II-pilarin menoista 35 prosenttia pitää olla uudella kaudella ympäristö- ja ilmastosidonnaisia (nykyisin 30 prosenttia). Suomen jo nykyisin laaja II-pilarin ympäristö- ja ilmastotoimien rahoitus voidaan EU:n neuvoston mukaan ottaa I- ja II-pilarin muodostamassa kokonaisuudessa joustavasti huomioon.

Ekojärjestelmään osallistuminen olisi viljelijöille vapaaehtoista. EU:n asetuksessa tullaan kuitenkin säätämään ekojärjestelmän tuen vähimmäisrahoitusosuus jäsenvaltioille (Suomessa 10-15 prosenttia suorista tuista). Toimet olisivat yksivuotisia.

Ekojärjestelmään sisältyisi Suomessa neljä toimenpidettä, jotka ovat talviaikainen kasvipeite, luonnonhoitonurmet, viherlannoitusnurmet sekä monimuotoisuuskasvit. Näitä toimenpiteitä viljelijä voisi valita yhden tai useamman tai voisi olla liittymättä ekojärjestelmään. Eläinten hyvinvointikorvaukset pysyisivät edelleen maaseudun kehittämisvaroilla toteutettavassa II-pilarissa.

EU:n suoriin tukiin kuuluvaa tuotantosidonnaista tulotukea kohdistetaan koko maahan alueellisesti eriyttäen. Tuki kohdennetaan maidolle, naudanlihalle, lammas- ja vuohitaloudelle, tärkkelysperunalle, valkuaiskasveille (ml. linssi), sokerijuurikkaalle, tattarille sekä avomaan vihanneksille. Tukikohteista poistetaan ruis.

Ympäristösitoumus olisi edelleen viisivuotinen. Koko tilaa ja sen kaikkia lohkoja koskisi viiden vuoden välein viljavuustutkimus, joka olisi pohjana mm. lohkokohtaisen ravinnetyökalun hyödyntämisessä. Lohkokohtaisia toimenpidevaihtoehtoja on yksitoista, joista ympäristösitoumuksen antavan viljelijän on valittava kaksi. Toimenpiteet, joita voi vaihdella vuosittain, ovat 1) leikkuupuimurin tai ajosilppurin satotasomittari, 2) sääasema, 3) tuotantopanosten paikkakohtaisen levityksen mahdollistava automatiikka, 4) automaattiohjauksella varustettu traktori, työkone tai itsekulkeva kasvinsuojeluruisku, 5) lietelannan levityksessä käytettävä hapotuslaite, 6) kasvinsuojeluruiskun päällekkäisen ruiskutuksen estävä automatiikka, 7) kasvinsuojelun seuranta- ja tunnistussovellusten hyödyntäminen, 8) kasvinsuojeluruiskun tiivispohjainen pesupaikka, 9) pölyttäjäpalvelut, 10) pölyttäjien ravintokasvit ja 11) pölyttäjähyönteispellot. Monet toimenpiteistä vaativat investointeja ja olisivat kalliita toteuttaa.

Lisäksi on valittavissa seuraavia jo edelliseltä rahoituskaudelta tuttuja lohkokohtaisia toimenpiteitä: 1) maanparannus- ja saneerauskasvit, 2) kerääjäkasvien viljely, 3) kiertotalouden edistäminen, 4) suojavyöhykkeet ja turvepeltojen nurmet, 5) valumavesien hallinta, 6) puutarhakasvien vaihtoehtoiset kasvinsuojelumenetelmät ja 7) lintupellot.

Luonnonhaittakorvaus pysyy päälinjoiltaan nykyisellään. Kotieläintilan korotuksen jatkosta on ollut keskustelua.

Raiviopolitiikkaa ei ole vielä linjattu olkoonkin, että ministeri on jo mediassa kertonut näkemyksiään.

CAP-suunnitelmassa on väläytelty myös yllättävän täsmällisiä euromääräisiä tukia ja korvauksia, mutta asian tässä vaiheessa en niitä lähde esittelemään. Kiinnostuneet voivat tutustua numeroihin MMM:n verkkosivuilta.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri