Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Katsaus verolainsäädännön muutoksiin 2020

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 1/2020)

Vuoden 2020 alusta voimaan tulleista verolainsäädännön muutoksista merkittävimmät koskevat ansiotulon verotusta. Tyypillisistä verotuskohteista liikennepolttoaineiden, tupakan ja virvoitusjuomien valmistevero nousee. Muutokset ovat kaiken kaikkiaan tavanomaista pienempiä johtuen hallitusohjelmaan sisältyvästä linjauksesta, jonka mukaan yrittämisen, omistamisen ja omistajanvaihdosten verotus ei kiristy. Päinvastoin: koneista, kalustosta ja muusta niihin verrattavasta irtaimesta käyttöomaisuudesta saa tehdä korotetun poiston verovuosina 2020-2023.

Muistin virkistämiseksi on paikallaan kerrata hallitusohjelman kaikkien yrittäjien, myös viljelijöiden kannalta tärkeät linjaukset.

Yrittäjävähennys säilyy ennallaan. Se on edelleen 5 % ja alentaa siis tällä määrällä yritystoiminnan, myös maa- ja metsätalouden verotettavaa tuloa. Yrittäjävähennystä verovelvollisen ei tarvitse erikseen vaatia, vaan verottaja tekee sen viran puolesta. Hallitusneuvotteluissa torjuimme yrittäjävähennyksen kumoamisyritykset. Yrittäjävähennyksestä on nyt tullut pysyvä osa tuloverojärjestelmäämme.

Perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennus, joka koskee maatalouden, maa- ja metsätalouden ja muun yritystoiminnan jatkajaa, säilyy nykyisellään neuvotteluissa esitetyistä huojennuksen poistamis- ja puolittamisvaatimuksista huolimatta. Myöskään yrityksen taseen avaamiseen, jolla huojennus rajattaisiin ns. tuotannolliseen toimintaan kuuluviin varoihin, ei mennä, vaikka tätäkin vaadittiin.

Perintö- ja lahjaverotuksen tasoon ei muutoinkaan tule kiristyksiä, vaikka sen palauttamista vuoden 2016 kevennystä edeltäneelle korkeammalle tasolle toki vaadittiin. Kataisin hallitus oli tehnyt merkittävän yleisen kiristyksen perintö- ja lahjaverotukseen. Tähän tasoon ei palattu, vaan Sipilän hallituksen vuoden 2016 kevennys pidettiin voimassa.

Pääomatulon veroprosentit pysyvät nykyisellään 30/34 prosentissa. Veroprosentti on jatkossakin 30 % 30 000 euron verotettavaan pääomatuloon asti ja tämän rajan ylittävältä osalta 34 %. Neuvotteluissa nostettiin esille korotus 32/35 prosenttiin, mutta tämä tuli torjutuksi.

Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotukseen ei tule muutoksia. Vahvoja paineita oli tuottotavoitteen alentamiseen 8 prosentista 4 prosenttiin. Tämä muutos olisi kohdistunut kaikkiin listaamattomien osakeyhtiöiden osingonsaajiin, myös maataloutensa toimintamuodon muutoksella osakeyhtiömuotoon muuttaneisiin. Myös huojennetun osingon veronalaista osuutta olisi haluttu nostaa. Osinkoverotuksen kaikki kiristysyritykset torjuttiin. Yhteisövero pysyy 20 prosentissa. Myös yleisen varallisuusveron palauttaminen nostettiin esille, mutta se luonnollisesti torjuttiin.

Maatalouden oma tuloverolaki MVL kaikkine verovelvollista tukevine etuineen säilyy muuttumattomana. Metsävähennyksen korottamista 60 prosentista 90 prosenttiin yritettiin, mutta sillä ei ollut onnistumisen edellytyksiä, koska emme halunneet antaa periksi missään yrittämistä, omistamista tai omistajanvaihdoksia koskevassa veroasiassa. Keskustan puheenjohtaja, nykyinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni lupasi viime lokakuussa MTK:n metsävaltuuskunnassa metsävähennyksen korottamista vaiheittain. Ensimmäiseksi vaiheeksi sopisi hyvin korotus 60 prosentista 80 prosenttiin.

Arvonlisäverotuksen alarajaa on tarkoitus nostaa 1.1.2021 alkaen 10 000 eurosta 15 000 euroon. Tämäkin sisältyy hallitusohjelmaan.

Maatalouden energiatuotteiden valmisteveron palautus saatiin pidetyksi hallitusneuvotteluissa entisellään. Myös viime syksyn yritystukikahinassa maatalouden valmisteveropalautus onnistuttiin pelastamaan. Seuraava koetinkivi on tänä vuonna tehtävä energiaverouudistuksen linjaus. Hallitusohjelmaan sisältyvä, sentin parin luokkaa litralta oleva kevyen polttoöljyn valmisteveron korotus kohdistetaan energiasisältöveroon. Tämä valmisteveron komponentti palautetaan maataloudelle, toisinkuin hiilidioksidivero.

Ansiotulon verotus

Ansiotulon verotuksessa toteutetaan verovuonna 2020 tulorajojen 3,1 prosentin inflaatio- ja ansiotasotarkistus kaikilla tulotasoilla. Jopa ns. solidaarisuusveron alkamista koskevaa vuositulorajaa nostetaan 76 100 eurosta 78 500 euroon.

Vuoden 2020 ansiotulon verotuksessa sovellettava valtionverotuksen tuloveroasteikko on seuraava:

Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta
18 100 8,00 6,00
27 200 554,00 17,25
27 200 3 590,00 21,25
78 500 10 751,25 31,25

Työtulovähennystä, kunnallisverotuksen perusvähennystä ja eläketulovähennyksiä korotetaan. Selvästi tuntuvin muutos on työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus 1630 eurosta 1770 euroon. Tämän lisäksi työtulovähennyksen kertymä- ja poistumaprosentteja on muutettu niin, että vähennys kohdistuu aiempaa selvemmin pieni- ja keskituloisille. Pieni- ja keskituloisten ansiotulon verotusta kevennetään vuositasolla noin 200 miljoonalla euroa. Kaiken kaikkiaan nyt säädetyt muutokset keventävät ansiotulon verotusta ylintä tulokymmenystä lukuun ottamatta. Kun otetaan huomioon viime eduskuntakaudella tehdyn ns. kilpailukykysopimuksen vaikutukset, työn verotus kiristyy kokonaisuutena katsottuna noin alle 14 300 euroa sekä yli 24 000 euroa vuodessa ansaitsevilla.

Kotitalousvähennys

Kotitalousvähennyksen vuotuinen enimmäismäärä alenee vuonna 2020 2400 eurosta 2250 euroon. Yrittäjän veloittaman arvonlisäverollisen työkorvauksen vähennysprosentti alenee 50 prosentista 40 prosenttiin sekä remonttien että palvelujen osalta. Vastaavasti verosta vähennettävän palkan osuus alenee 20 prosentista 15 prosenttiin. Työnantajan sairausvakuutusmaksu, pakollinen työeläkemaksu, tapaturmavakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja ryhmähenkivakuutusmaksu saadaan edelleen vähentää verosta kokonaan.

Vuonna 2017 kotitalousvähennyksen teki noin 426 000 verovelvollista ja keskimääräinen vähennys oli noin 1040 euroa. Vähennyksen prosenttiosuuden alentaminen kohdistuu kaikkiin kotitalousvähennystä tekeviin verovelvollisiin. Valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaan prosenttiosuuden alentaminen pienentää keskimääräisen vähennyksen tilanteessa kotitalousvähennyksen määrää 228 eurolla.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän alentaminen ei vaikuta niiden verovelvollisten vähennysoikeuteen, joiden vähennys on jäänyt enintään 2250 euroon. Vuonna 2017 kotitalousvähennyksen määrä ylitti 2250 euroa noin 65 000 verovelvollisella. Aiempi enimmäismäärä 2400 euroa ylittyi vuonna 2017 noin 53 000 verovelvollisella. Erotus verovelvollisten lukumäärässä oli täten noin 12 000. Käytännössä enimmäismäärän alentaminen voisi koskea noin kolmea prosenttia kotitalousvähennyksen tehneistä.

Muuttokustannukset

Työnantajan maksamista muuttokustannuksista on vuonna 2020 veronalaista ansiotuloa 50 prosenttia. Tavoitteena on edistää työvoiman liikkuvuutta sekä maan sisällä että ulkomailta Suomeen. Huojennusta voidaan tämän vuoksi pitää perusteltuna, vaikka kysymys on elantomenosta.

Asuntovelan korot

Asuntovelan koroista saa vuonna 2020 vähentää 15 prosenttia, vuonna 2021 saa vähentää 10 prosenttia, vuonna 2021 vähennysoikeus on 5 prosenttia ja vuodesta 2023 lähtien ko. vähennysoikeus poistuu kokonaan. Vähennysoikeutta on kavennettu maltillisesti ja asteittain vuodesta 2012 alkaen hallituskokoonpanosta riippumatta. Matala korkotaso on helpottanut kotitalouksien sopeutumista muutokseen.

Liikennepolttoaineiden valmistevero

Liikennepolttoaineiden vuotuinen valmisteveron korotus 254 miljoonalla eurolla vastaa kuluttajahintaindeksin kehitystä. Korotuksen vaikutus moottoribensiinin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden hintaan on arvonlisäveron vaikutus huomioon ottaen noin 6,6 senttiä litralta. Tyypillisen E 95 -moottoribensiinin hinnannousu on noin neljä prosenttia. Korotuksen vaikutus dieselöljyn ja sitä korvaavien biopolttoaineiden arvonlisäverolliseen hintaan on noin 6,9 senttiä litralta. Dieselöljyn hinnankorotus on näin ollen viiden prosentin luokkaa lukuun ottamatta parafiinista biodieseliä, jonka hinta ei nouse.

Veronkorotus on maltillinen ja luonteeltaan inflaatiotarkistus. Se tulee voimaan 1.8.2020 ja on ainoa tällä vaalikaudella. Liikennepolttoaineiden nimellisiä valmisteverotasoja on korotettu vuoden 2011 energiaverouudistuksen jälkeen vuosina 2012, 2014, 2015 ja 2017.

Kuorma-auton vuotuiset polttoainekustannukset nousevat keskimääräisellä dieselpolttoaineseoksella 2127 eurolla, jos oletetaan, että polttoaineen keskikulutus on 38 litraa 100 kilometrillä ja ajosuorite on 100 000 kilometriä. Bensiinikäyttöisen henkilöauton keskimääräiset vuotuiset polttoainekustannukset nousevat noin 72 eurolla ja dieselauton noin 66 eurolla, jos molempien ajosuorite on 17 000 kilometriä vuodessa ja bensiinikäyttöisen henkilöauton kulutus on 6,4 litraa/100 km ja dieselkäyttöisen 5,6 litraa/100km.

Tupakkavero

Savukkeiden, sikarien ja pikkusikarien, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan valmisteveroa korotetaan keskimäärin 14 prosenttia. Tämä tapahtuu kahden vuoden aikana neljässä vaiheessa siten, että ensimmäinen korotus tehtiin tämän vuoden alussa, toinen tehdään heinäkuun 2020 alusta, kolmas vuoden 2021 alusta ja neljäs heinäkuun 2021 alusta. Korotukset ovat euromääräisesti yhtä suuria kaikissa vaiheissa. Hintojen arvioidaan nousevan keskimäärin 12 prosenttia.

Tupakkaveroa on korotettu vuodesta 2009 lähtien lukuun ottamatta vuosia 2011 ja 2013. Vuosina 2016-2019 korotukset toteutettiin puolivuosittain. Samaa puolivuosikorotusten linjaa on siis tarkoitus jatkaa nytkin.

Virvoitusjuomavero

Virvoitusjuomien valmisteveron korotus kohdistuu kaikkiin virvoitusjuomiin, mutta painottuu sokeripitoisin juomiin. Yli 0,5 prosenttia sokeria sisältävien virvoitusjuomien valmistevero on noussut vuoden 2020 alussa 27 sentistä 32 senttiin litralta valmista juomaa, muiden virvoitusjuomien vastaavasti 12 sentistä 13 senttiin litralta.

Sokeripitoisten virvoitusjuomien vähittäismyyntihinnat ovat nousseet noin kolme prosenttia ja muiden virvoitusjuomien noin prosentin.

Virvoitusjuomaverosta vapautetun pientuotannon raja on noussut 50 000 litrasta 70 000 litraan. Pientuotannon verovapauden tarkoituksena on vähentää hallinnollista työtä. Hallinnollisen työn ja verokertymän epäsuhta koskee erityisesti sivutoimisia ja osa-aikaisia pientuottajia. Näitä ovat erityisesti mehuja maatalouden sivuelinkeinona valmistavat tilat sekä viinitilat ja pitopalveluyritykset. Pientuotannon verovapaus on EU-lainsäädännön de minimis -asetuksen mukaista hyväksyttävää vähämerkityksistä tukea, eikä sitä siis katsota kielletyksi valtiontueksi.

Hallitusohjelman mukaan selvitetään, voisiko virvoitusjuomaveron rakennetta muuttaa siten, että marja- ja hedelmämehut rajataan pois veron piiristä. Eduskunta edellyttää lausumassaan, että valtiovarainministeriö tekee hallitusohjelmassa tarkoitetun selvityksen ja toimittaa sen eduskunnalle kevätistuntokauden 2020 aikana.

Koneiden ja kaluston korotetut poistot

Laki koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020-2023 on tullut voimaan 1.1.2020. Elinkeinotuloverolain (EVL) mukaan verotettavaa elinkeinotoimintaa tai maatilatalouden tuloverolain (MVL) mukaan verotettavaa maataloutta harjoittava verovelvollinen saa tehdä vuosina 2020-2023 käyttöön ottamistaan koneista ja kalustosta kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Enimmäispoisto on siis 25 prosentin asemesta 50 prosenttia. Korotettu poistomahdollisuus koskee vain noina neljänä vuotena käyttöön otettuja uusia koneita ja kalustoa ja korotetun poiston saa tehdä vain noina neljänä verovuonna. Jos kone tai laite otetaan tosiasiallisesti käyttöön vasta 1.1.2020 tai sen jälkeen, korotetuille poistoille ei ole esteenä se, että kone tai laite on tilattu tai toimitettu ennen 1.1.2020.

Verovelvollinen saa vähentää neljässä vuodessa enimmillään 93,75 prosenttia uuden elinkeinotoiminnassa tai maataloudessa käytettävän koneen hankintamenosta, jos kone otetaan käyttöön heti vuoden 2020 aikana ja verotettava tulo riittää poiston tekemiseen. Tulorahoitus nousee täten arvoonsa. Maataloudessa nopeaa vähentämismahdollisuutta terästää osaltaan tasausvaraus, joka siis toimii myös poistoa aikaistavana investointivarauksena. Olen käsitellyt korotettuja poistoja koskevaa määräaikaista lainsäädäntöä tämän lehden erillisessä kirjoituksessa yksityiskohtaisesti.

Muutoksia tulotietojärjestelmään

Tulorekisterin tietosisällön laajentaminen koskemaan eläke- ja etuustuloja siirtyy vuoden 2020 alusta vuoden 2021 alkuun.

Tulorekisteriin talletettavien tietojen myöhästymismaksua määrätään pääsääntöisesti vasta 1.1.2021 tai sen jälkeen maksettuja suorituksia koskevan ilmoituksen myöhästymisen perusteella. Siirtymäaikaa siis pidennetään vuodella.

Sivullisen tiedonantovelvollisuuden piiristä on vapautettu 1.1.2020 alkaen enintään 100 euron suuruiset muut kuin työ- tai palvelusuhteessa maksetut kilpailupalkinnot.

Kilpailupalkintoina saatu tulo on verovapaata, jos verovuonna saatujen kilpailupalkintojen (raha- ja tavarapalkintojen) arvo on yhteensä enintään 100 euroa, eikä kyseessä ole ennakkoperintälaissa tarkoitettu palkka taikka työ- tai käyttökorvaus. Kilpailupalkintojen arvon ylittäessä verovuonna 100 euroa palkinnot ovat kokonaisuudessaan saajalleen veronalaista tuloa. Esimerkiksi 500 euron arvoinen kilpailupalkinto on saajalleen verotettavaa tuloa koko määrältään eikä vain 100 euroa ylittävältä osalta.

Eläintautivakuutusten vapauttaminen vakuutusmaksuverosta

Eläintautivakuutusten vakuutusmaksuverosta vapauttaminen tuli voimaan 1.11.2019 alkaen valtioneuvoston asetuksella. Tätä edelsi kesällä saatu EU:n komission hyväksyminen toimenpiteelle.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri