Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Korotetut konepoistot suosivat menestyvää yrittäjää

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 1/2020)

Koneisiin, kalustoon ja muuhun niihin verrattavaan irtaimeen käyttöomaisuuteen sovelletaan neljänä vuonna, verovuosina 2020-2023 mahdollisuutta enintään kaksinkertaisiin poistoihin. Poistoprosentin saa valita väliltä 0-50. Korotetut poistot koskevat vain uusia, vuosien 2020-2023 aikana käyttöön otettuja koneita. Myös näiden koneiden osalta siirrytään verovuodesta 2024 lähtien poistoprosentin valintaan väliltä 0-25. Verotettavan tulon puute estää poistojen, myös korotettujen poistojen tekemistä.

Korotettuja, kaksinkertaisia poistoja on käytetty investointikannusteena myös aiemmin vuosina 2009-2010 ja 2013-2016. Aiemmista laeista poiketen korotetun poiston mahdollisuutta ei tällä kertaa ole rajattu ns. tuotannollisiin investointeihin, vaan se koskee kaikkea uutta irtainta käyttöomaisuutta. Korotettu poisto ulottuu palveluelinkeinoihinkin ja ensimmäisen kerran myös maatalouteen. Korotetut poistot eivät koske mm. rakennuksia, vaan ainoastaan irtainta käyttöomaisuutta. Korotetut poistot saa tehdä enintään neljänä verovuonna aiempien lakien enintään kahden vuoden asemesta.

Pidin tärkeänä, että tällä kertaa korotetut poistot ulotetaan myös maatalouteen, vaikka tiesin saavani siitä moitteita. Mutta tiesin myös, että moitteita tulee molemmissa tapauksissa. Jos korotetut poistot eivät koskisi maataloutta, moitteita tulisi siitä, että MVL-toimintaa ei kohdella yhdenvertaisesti EVL-toiminnan kanssa. Nyt kun korotetut poistot koskevat maatalouttakin, moitteita tulee todennäköisesti siitä, että viljelijöitä näin yllytetään tarpeettomiin ja taloudellisia vaikeuksia lisääviin investointeihin. Korotettujen poistojen käyttö syö pääomatuloon oikeuttavaa nettovarallisuutta.

Lisäksi tietenkin sanotaan, että kaiken kaikkiaan korotettujen poistojen tuottama taloudellinen hyöty on matalan koron oloissa pieni. Osakeyhtiöissä hyötyä vähentää osakeyhtiön matala tuloveroprosentti 20. Kritiikkiin voi kuitenkin vastata, että investointien tekeminen samoin kuin korotettujen poistojen käyttö on yrittäjän omassa vallassa ja vapaaehtoista. Metsätaloutta ja muuta tuloverolain mukaan verotettua tulonhankkimistoimintaa korotetut poistot eivät koske.

Korotettu poisto vain uudesta koneesta

Käytettyihin koneisiin tehdyistä investoinneista ei saa tehdä korotettuja poistoja. Uusia investointeja ja irtaimen omaisuuden luovutushintoja vertaamalla on karkeasti arvioitu, että kaikista yritysten uusinvestoinneista noin 90 prosenttia tehdään uusiin hyödykkeisiin ja noin 10 prosenttia käytettyihin hyödykkeisiin. Täten korotettujen poistojen piiriin kuuluu noin 90 prosenttia kaikista yritysten kone-, kalusto- ja laiteinvestoinneista. Maatalouden osalta lukuja ei ole erikseen saatavissa.

Käytettyjen koneiden ja laitteisen rajaamisen korotettujen poistojen ulkopuolelle voidaan nähdä olevan huono asia kiertotalouden edistämisen kannalta. Myös hallitusohjelmassa mainitaan kiertotalouden edistämistavoite.

Valtiovarainministeriö (VM) kuitenkin toteaa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 26.11.2019 antamassaan kirjallisessa lausunnossa, että rajaus vain uutena hankittuun omaisuuteen on tehty ilmasto- ja ympäristöpoliittisista syistä. Yleisesti voidaan arvioida, että uudet koneet ja laitteet ovat vähemmän saastuttavia ja ympäristöystävällisempiä kuin vanhat. Mikäli korotetun poiston voisi tehdä myös käytettynä hankitusta omaisuudesta, koskisi tämä mm. kuljetusalaa (esim. taksiyrityksiä), koska soveltamisala ei saa Euroopan unionin valtiontukisääntelyyn liittyvistä syistä olla toimialakohtainen, vaan sen tulee olla yleinen. Käytettyjen koneiden sisällyttäminen lakiin olisi voinut valtiovarainministeriön mukaan edistää ympäristöominaisuuksiltaan vanhentuneiden koneiden, esim. suurehkojen ja enemmän saastuttavien henkilöautojen tuontia Suomeen. VM:n mukaan uusien ja pienempien autoja hankkimiseen kannustaminen on ilmastopoliittisesti perustellumpi vaihtoehto.

Valtiovarainministeriö toteaa myös, että jos käytetyt koneet kuuluisivat lain soveltamisalaan, saattaisi se johtaa myös ei-toivottuihin verosuunnittelutoimiin, joissa yritysten välillä voitaisiin ostaa, myydä ja vaihtaa hyödykkeitä vain, jotta hyödykkeistä voidaan tehdä korotetut poistot. Tämä voisi toteutua vain jopa koneita keskenään vaihtamalla ilman todellisia uusinvestointeja.

Selvää on, että käytettyjen koneiden ostajat voivat uudessa tilanteessa tehdä hyvinkin taloudellisia päätöksiä, koska käytettyjen koneiden ja laitteiden suhteellinen hinta uusiin koneisiin ja laitteisiin nähden laskenee, kun ne eivät sisälly korotettujen poistojen soveltamisalaan.

Poistojen tekeminen käytännössä

Korotetun poiston saa tehdä uuden koneen, kaluston tai laitteen käyttöönottovuonna sekä sitä seuraavina verovuosina lain voimassaoloaikana eli vuosina 2020-2023. Esimerkiksi vuonna 2020 käyttöön otetusta koneesta saa tehdä korotetun poiston vuosina 2020-2023 ja vuonna 2023 käyttöön otetusta ainoastaan vuonna 2023. Koneesta tai laitteesta, johon korotettua poistoa sovelletaan, muodostetaan erillinen poistokohde. Se osa hankintamenosta, jota ei ole poistettu korotetuista poistoista annetun erillislain nojalla, siirtyy verovuonna 2024 vähennettäväksi osana koneiden, kaluston ja laitteiden menojäännöstä.

Jos kone on tilattu tai toimitettu ennen 1.1.2020, tämä ei estä korotettuja poistoja, mikäli kone tosiasiallisesti otetaan käyttöön vasta 1.1.2020 tai sen jälkeen.

Verovelvollinen voi neljässä vuodessa vähentää enimmillään 93,75 prosenttia koneen hankintamenosta. Tämä edellyttää, että kone on otettu käyttöön verovuonna 2020 ja kaikkina neljänä verovuonna 2020-2023 on tehty täysimääräinen 50 prosentin poisto. Verotettava tulo ja tulorahoitus nousee täten erityiseen arvoonsa. Maataloudessa voi nopeutettua poistoa aikaansaada myös tekemällä tasausvaraus, joka on käytännössä aikaistettu poisto, jos sitä käytetään lain sallimalla tavalla investointivarauksena.

Elinkeinoverotuksessa (EVL) edellytys poistojen vähentämiselle on, että hankintamenosta tehtävä poisto on vähennetty kuluna myös verovelvollisen kirjanpidossa. Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenot on eriteltävä verovelvollisen kirjanpidossa siten, että ne ovat helposti erotettavissa muista menoista.

Maatalouden tulosta vähennettävää korotettua poistoa ei sen sijaan edellytetä tehdyksi kirjanpidossa, koska MVL:ssä ei ole EVL 54 §:ää vastaavaa kirjanpitosidonnaisuutta koskevaa säännöstä. Elinkeinoverotuksessa sovellettava kirjanpitosidonnaisuus tarkoittaa, että verovelvollinen voi tehdä verotuksessa poistoja enintään sen verran kuin hän on tehnyt poistoja kirjanpidossa kuluvana verovuonna ja edeltävinä verovuosina.

Korotettu poisto ja talous

Korotetuilla poistoilla ei ole lopullista pienentävää vaikutusta verokertymien määrään, sillä kyse on vain verotuksen lykkääntymisestä. Korotetut poistot pienentävät veronsaajien verotuloja lain voimassaoloaikana, mutta vastaavasti lisäävät niitä voimassaoloajan jälkeen. Korotettujen poistojen taloudellinen vaikutus muodostuukin veronmaksun ajoituksen korkovaikutuksesta. Poistojen etupainotteisuuden lisääntyminen aiheuttaa myös sen, että investointi sitoo vähemmän pääomaa.

Korotetut poistot alentavat investoinnin tuottovaatimusta ja kannustavat näin lisäämään investointeja koneisiin, kalustoon ja laitteisiin. Matala korkotaso ja matala tuloveroprosentti (myös yhteisöveroprosentti) heikentävät kannustimen tehoa. Korotetuilla poistoilla ei voida myöskään vaikuttaa tappiollisten yritysten investointikannustimiin, koska näillä ei ole verotettavaa tuloa.

Vuosina 2020-2023 lain arvioidaan aiheuttavan yhteensä noin 893 miljoonan euron verotuottovaikutukset. Vuosina 2024-2027 verotuotot lisääntyisivät yhteensä noin 611 miljoonalla eurolla. Jäljelle jäävät 283 miljoonaa euroa palautuisivat vuodesta 2028 alkaen.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri