Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Miten maataloutemme uusi vuosikymmen alkaa?

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 1/2021)

Euroopan unionin parlamentti hyväksyi 16.12.2020 vuodenvaihteessa voimaan tulleen siirtymäkauden asetuksen, joka määrittää EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksen vuosiksi 2021 ja 2022. EU:ssa jatketaan nykyisillä maatalouden tuki- ja korvausperusteilla vielä kaksi vuotta. Tämä tuo Suomenkin maatalouteen tiettyä jatkuvuutta ja vakautta.

Myös lopputulos koko EU:n seitsenvuotisen rahoituskauden 2021-2027 maatalouspolitiikassa oli alkuodotuksia selvästi parempi. Suomen maatalouden EU-rahoitus kasvaa päättyneen rahoituskauden 6043 miljoonasta eurosta 6416 miljoonaan euroon. Näihin lukuihin sisältyvät sekä suorat tuet että maaseudun kehittämistuki. Suhteellinen lisäys on viime rahoituskauteen verrattuna noin 6,2 prosenttia.

Maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvät luonnonhaittakorvaus ja ympäristökorvaus ovat osittain EU-rahoitteisia, joten näihin tukimuotoihin tarvitaan kansallinen vastinrahoitus. Ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksen on jatkuttava vuoden 2020 tasolla. Myös aikaisemman 141 artiklan mukaisen Etelä-Suomen sika- ja siipikarjatalouden sekä kasvihuonetuotannon jäljellä olevan tuen rahoituksesta on sovittava, koska tämäkin perustuu kansalliseen rahoitukseen. Huomioon on otettava myös sokerijuurikkaan kansallinen tuki kuljetustukineen. Samoin on varmistettava kansallisen pohjoisen tuen rahoitus.

Maatalouden kannattavuus vaatimaton

Maatalouden kannattavuuteen ei koronapandemia sinänsä ole vaikuttanut lukuun ottamatta suoramyynti- ja ravintolamyyntitiloja. Maatilakytkentäinen muu yritystoiminta on sen sijaan kärsinyt. Tämän yritystoiminnan saaman koronatuen ehtoja on parannettu 31.12.2020 alkaen ja hakuaikaa on jatkettu kesäkuun 2021 loppuun asti. Tuen vähimmäismäärä on 2000 euroa aikaisemman 5000 euron asemesta ja enimmäismäärä 80 000 euroa aikaisemman 10 000 euron asemesta. Samat rajat koskevat myös alkutuotantoa, kuten juuri suora- ja ravintolamyyntiä. Perusmaatalouteen koronatuki ei ulotu.

Maatalouden yrittäjätulo kääntyi Suomessa v. 2019 nousuun, joka jatkui v. 2020. Maatalouden markkinatuotot olivat v. 2020 noin 4,8 miljardia euroa ja tuet noin 1,6 miljardia euroa. Maatalouden kokonaiskustannukset olivat noin 5,3 miljardia euroa. Erotukseksi jäi noin 1,1 miljardin yrittäjätulo. On kuitenkin todettava, että vielä 2010-luvun alussa maatalouden yrittäjätulo oli liki 1,5 miljardin euron tasolla.

Tärkeää on, että maatalouden tulotukien tiedetään nyt pysyvän kutakuinkin ennallaan seitsemän vuotta. Olennaista on, mitä muutoksia panos- ja tuotoshinnoissa tapahtuu. Myyntihintojen muutokset eivät ole olleet merkittäviä, eikä korona tai yleinen taloustilanne ole niihin juurikaan vaikuttanut. Sianlihan hintaa on kuitenkin nostanut hyvä vientikysyntä, vaikkakin tähän liittyy epävarmuutta.

Omavaraisuus pääosin säilynyt

Elintarvikkeiden omavaraisuusaste on Suomessa noin 80 %, mutta pääosa elintarvikkeiden tuonnista ei ole välttämätöntä huoltovarmuuden näkökulmasta. Sen sijaan elintarviketuotanto on riippuvainen monista tuonnin varassa olevista tuotantopanoksista, kuten polttoaineista, torjunta-aineista ja sika- ja siipikarjan rehujen täydennysvalkuaiskomponenteista. Myös lannoitteita tuodaan.

Maitotuotteiden omavaraisuusaste on ollut viime vuosina noin 100 prosenttia. Sianlihan omavaraisuusaste oli v. 2018 94 prosenttia, naudanlihan 82 prosenttia, siipikarjanlihan 96 prosenttia ja kananmunien 115 prosenttia. Viljoissa satovaihtelun vaikutus omavaraisuuteen on merkittävä: v. 2018 luvut olivat kauralla 119, ohralla 99, vehnällä 62 ja rukiilla 47 prosenttia. V. 2017 luvut olivat samassa järjestyksessä 135, 106, 96 ja 122 prosenttia. Perunan omavaraisuus on lähellä 100 prosenttia, tomaattien runsaat 60, tuoreiden vihannesten lähes 70, rypsin ja rapsin 50-60, sokerin 30-40 prosenttia.

Omavaraisuusasteen ylläpito edellyttää myös ammattitaitoisen kausityövoiman saatavuutta. Tämä vaikuttaa erityisesti vihannes- ja marjatilojen toimintaan. Tämä nähtiin konkreettisesti maiden rajojen sulkeutuessa viime keväänä. Erityisesti pitäisi helpottaa vuodesta toiseen yhtä uudelleen Suomeen kausityöhön tulevien työntekijöiden byrokratiaa.

Makeran rahoituskyky vaatii jatkuvaa huolenpitoa

Maatilatalouden kehittämisrahaston, Makeran pitäminen rahoituskykyisenä on tärkeää maatalouden investointien turvaamiseksi. Tällä eduskuntakaudella Makeraan valtion budjetista tehdyt siirrot ovat jopa ylittäneet hallitusohjelmaan tehdyn kirjauksen, jonka mukaan Makeraan olisi siirretty 100 miljoonaa euroa. Tosiasiassa rahastoon on kuitenkin vuoden 2020 talousarviossa ja lisätalousarvioissa jo siirretty 108,5 miljoonaa euroa.

Makeran ulkona olevan valtionlainakannan arvioidaan olleen vuoden 2020 lopussa enää 28,9 miljoonaa euroa. Menneinä vuosina valtionlainojan lyhennyksiä ja korkoja oli runsaasti käytettävissä investointiavustusten maksamiseen. Makerasta myönnetystä valtionlainarahoituksesta päätettiin kuitenkin luopua kymmenkunta vuotta sitten. Nyt lainakantaa on niin vähän, ettei Makerasta voitaisi antaa investointiavustuksia juuri lainkaan, ellei Makeraan olisi saatu rahoitusta valtion talousarviosta.

EU-osarahoitteiset maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset myönnetään Manner-Suomen maatalouden kehittämisohjelman rahoituskehyksestä ja kokonaan kansallisesti rahoitettavat avustukset myönnetään Makerasta. Perusteltua olisi siirtää kaikki investointiavustukset rahoitettavaksi EU-osarahoitteisina vuosina 2023-2027.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri