Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Onko perintövero hyvä vero vai kuoleva verolaji?

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 1/2020)

Perintövero herättää vahvoja tunteita puolesta ja vastaan. Perintövero ja sen välttämistä liiallisella verosuunnittelulla osaltaan estävä lahjavero maksetaan valtiolle. Perintö- ja lahjaveron tuotto, joksi vuonna 2020 arvioidaan 733 miljoonaa euroa, ei ole valtion verotulojen näkökulmasta millään tavoin ratkaiseva, vaikkakin sen arvioidaan olevan kasvava. Perintö- ja lahjaveron tuotto on vuonna 2020 runsaat 1,5 % valtion kaikista veroista ja veronluonteisista maksuista. Ajatuspaja Libera julkaisi joulukuussa 2019 raportin ”Perintövero. Kuoleva verolaji”. Raportti toimii tietystä pinnallisuudestaan huolimatta keskustelun virittäjänä. Raportista vastaavat oikeustieteen tohtori, asianajaja Janne Juusela ja Liberan sisältöjohtaja, diplomi-insinööri Tere Sammallahti.

Perintö ja lahja ovat veroteoreettisesti tuloa saajalleen, joka ei ole maksanut tästä tulosta aikaisemmin mitään veroa. Liberan raportissa lähdetään kuitenkin siitä, että perintö- ja lahjavero on yksi vaurastumiskehityksen este. Veropoliittisessa keskustelussa läheisiltä saatua varallisuutta tunnutaan raportin mukaan ajateltavan ylimääräisenä ja ihmisiä eriarvoistavana epäoikeudenmukaisuuden symbolina. Todellisuudessa se on vanhempien lapsilleen säästämää investointipääomaa. Raportin taulukossa todistetaan se tosiasia, että kansainvälisessä vertailussa suomalaisilla on länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan jäseniksi verrattain vähän varallisuutta ja paljon velkaa.

”Mainettaan huonompi perintö- ja lahjavero”

Raportissa todetaan, että perintö- ja lahjavero ei ole kytköksissä rahavarojen saamiseen. Tyypillisesti perintö tai lahja on muussa kuin likvidissä muodossa olevaa omaisuutta, esim. asuntoja, kiinteistöjä tai yritysvarallisuutta. Niinpä perinnön tai lahjan saanut voi joutua erityisiin rahoitusjärjestelyihin tai myymään saamansa omaisuuden. Varakkaat perinnön- tai lahjansaajat voivat aina valita, maksavatko he veron muista varoistaan vai haluavatko he myydä perintönä tai lahjana saamaansa varallisuutta.

Lähinaapureissamme Ruotsissa, Norjassa, Virossa ja Venäjällä ei ole perintö- ja lahjaveroa. Molempien osapuolten, perinnön tai lahjan antajan sekä saajan täytyy asua veron välttämiseksi varallisuuden siirtymisajankohtana maassa, jossa ei ole perintö- ja lahjaverotusta. Kuten raportissa todetaan, asuinpaikan pysyvä tai väliaikainen muuttaminen on verrattain helppoa, mutta käytännössä mahdollinen verosuunnittelumuoto vain varakkaille.

Suomessa olevan kiinteän omaisuuden perintö- tai lahjaveroa ei muutolla voi välttää. Sama koskee sellaisen yhteisön osakkeita tai osuuksia, jonka varoista enemmän kuin 50 prosenttia muodostuu Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta.

Perintö- ja lahjaverotuksen toimittaminen edellyttää omaisuuden käyvän arvon määrittämistä. Omaisuuden arvon määrittäminen on yksinkertaista esim. silloin, kun kyseessä on käteinen raha tai pörssissä noteeratut arvopaperit. Perintö- ja lahjaverotuksen toimittamisessa joudutaan kuitenkin usein tekemään keinotekoinen arvon määrittäminen omaisuudelle, joka ei ole äskettäin ollut kaupan kohteena ja jolle ei näin ollen löydy aitoa markkina-arvoa. Tällaista varallisuutta on esim. kiinteistö- ja yritysvarallisuus. Tilanne on erilainen luovutusvoittoverotuksessa, jossa luovutushinta ja luovutusvoitto määräytyy yleensä aidon markkinaehtoisen kaupan perusteella.

Toki arvon määrittämistilanteisiin liittyy myös merkittäviä verosuunnittelumahdollisuuksia. Kun perittyä omaisuutta on tarkoitus myydä lähitulevaisuudessa, omaisuus kannattaa perintö- ja lahjaverotuksessa yleensä pyrkiä arvostamaan mahdollisimman korkeaan eli todellista markkina-arvoa vastaavaan arvoon luovutusvoittoveron välttämiseksi. Tilanteissa, joissa omaisuutta ei ole tarkoitus myydä, se kannattaa arvostaa mahdollisimman alhaiselle tasolle perintö- ja lahjaveron minimoimiseksi.

Sukupolvenvaihdokset ja yhdenvertainen perintö- ja lahjaverotus

Perintö- ja lahjaverotuksen erityinen kipukohta ovat yritysten sukupolvenvaihdokset eli tilanteet, joista yleisin on yrityksen siirtyminen vanhemmilta lapsille. Jos yritysten sukupolvenvaihdoksiin sovellettaisiin normaaleja perintö- ja lahjaverotuksen periaatteita, johtaisi se raportin mukaan kohtuuttoman ankariin veroseuraamuksiin ja merkitsisi usein koko yritystoiminnan lopettamista.

Sukupolvenvaihdoshuojennus on poikkeus pääsäännöstä, joten se on pyritty määrittämään mahdollisimman tarkkarajaisesti. Maksettavaksi tuleva veron määrä saattaa sukupolvenvaihdoshuojennusta sovellettaessa olla vain murto-osa siitä, mikä veron määrä olisi ilman huojennusta. Verotus on moninkertainen, jos huojennusta ei voida soveltaa. Näin on, jos perinnön- tai lahjansaaja saa alle 10 prosenttia osakeyhtiömuotoisen yrityksen osakkeista tai perinnön- tai lahjansaaja on alaikäinen. Myös kiinteistöliiketoiminta tai arvopaperikauppa saatetaan katsoa huojennuksen ulkopuolelle jääväksi liiketoiminnaksi.

Raportissa sanotaan sukupolvenvaihdoshuojennusten johtavan siihen, ettei tavoite varallisuuserojen kaventumisesta voi toteutua tehokkaasti, koska arvoltaan suurimmat perinnöt ja lahjat ovat yleensä huojennuksiin oikeuttavaa yritys- tai maatilavarallisuutta. Ns. tavalliset perinnöt tai lahjat ovat tyypillisesti muuta kuin yritys- tai maatilavarallisuutta ja siten huojentamattoman perintö- ja lahjaverotuksen kohteena.

Perintö- ja lahjaverotuksesta luopuminen

Luovuttaessa perintö- ja lahjaverotuksesta ja siirryttäessä vain luovutusvoittoverotukseen omaisuuden arvonnousun verotusajankohta siirtyisi sen aitoon realisointihetkeen. Perintö- ja lahjaverotuksen kumoamisen seurauksena poistuisi toisaalta samalla se ongelma, että myös arvoaan menettäneestä omaisuudesta on voinut joutua maksamaan perintö- ja lahjaveroa.

Raportin mukaan perintö- ja lahjaverosta luovutusvoittoveroon siirtyminen ei välttämättä johda verokertymän pienentymiseen. Luovutusvoittoveron lisätuotto voi korvata perintö- ja lahjaveron tuoton menetyksen oletuksella, että 30 vuotta sitten hankitun perittävän omaisuuden arvo on noussut 2-3 prosenttia vuodessa ja perinnön kokonaisarvosta muutetaan rahaksi 50-67 prosenttia.

Siirtyminen verottamaan perintöjen ja lahjojen asemesta luovutusvoittoja johtaisi nykyistä laajempaan veropohjaan. Luovutetun omaisuuden hankintahinnaksi määräytyisi perinnönjättäjän tai lahjanantajan alkuperäinen hankintameno silloin, kun tieto on saatavilla. Vaihtoehtona olisi laissa säädetty hankintameno-olettama, joka olisi välttämätön myös verotuksen yksinkertaistamisen näkökulmasta.

Alkuperäinen perinnönjättäjän tai lahjanantajan hankintameno on yleensä alempi kuin perintö- tai lahjaverotuksessa ”päivitetty” hankintameno eli perintö- tai lahjaverotusarvo. Vastikkeetta saadun omaisuuden hankinta-ajankohdaksi katsottaisiin alkuperäinen hankinta-ajankohta. Tällä on merkitystä hankintameno-olettaman soveltamisessa.

Raportin mukaan perintö- ja lahjaverotuksesta luopuminen edellyttäisi myös sitä, että oman asunnon luovutusvoiton verovapautta tarkistettaisiin Ruotsin mallin mukaan siten, että oman asunnon luovutusvoitto voidaan jättää verottamatta, jos asunnon myyntitulo käytetään uuden asunnon hankintaan. Tämä merkitsisi selvää verotuksen kiristymistä. Nyt jokainen asunto, jossa verovelvollinen on asunut vähintään kaksi vuotta sen samanaikaisesti omistaen, on myytävissä verovapaasti.

Raportin johtopäätökset

Raportin loppupäätelmä on selkeä: perintö- ja lahjavero pitää lakkauttaa. Omaisuuden arvonnousun verotus on raportin mukaan oikeudenmukaista toimittaa luovutusvoittoverotuksena eli vasta silloin, kun omaisuus on realisoitu tyypillisesti rahaa vastaan ja verovelvollisella siis on aitoa veronmaksukykyä. Oikeudenmukaista on luopua perintö- ja lahjaverosta, jonka välttäminen on käytännössä mahdollista vain varakkaimmille.

Verojärjestelmä yksinkertaistuu raportin mukaan, kun ”ylimääräisestä välivaiheen” verotuksesta eli perintö- ja lahjaverosta voidaan luopua. Samalla poistuvat perintö- ja lahjaverotuksesta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset ja verovelvollisten kannustimet verosuunnitteluun.

Perintö- ja lahjaverotuksen poistamisen myötä poistuvat raportin mukaan myös yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvät tästä verosta johtuvat erityisongelmat. Samalla poistuvat sukupolvenvaihdoshuojennuksiin liittyvät yhdenvertaisuusongelmat. Jos uusi sukupolvi ei halua yritystoimintaa jatkaa, on yritykselle raportin mukaan parasta sen myynti.

Luovutusvoittoverotuksen veropohjan laajentumisen vuoksi perintö- ja lahjaverotuksen poistamisesta ei raportin mukaan todennäköisesti aiheudu valtion verotuottojen menetyksiä edes lyhyellä tähtäyksellä.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri