Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Päällimmäiset vuoden 2022 budjetista

Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 9/2021

Hallituksen budjettiriiheen meni tällä kertaa kolme päivää 7.-9.9.2021. Paljon tätä pitempi aika oli kuitenkin käytetty tiiviisiin esineuvotteluihin.

Hallitus antaa vuoden 2022 valtion talousarvioesityksen eduskunnalle 27.9.2021. Samassa yhteydessä eduskunnalle annetaan verolakien muutosesitykset, jolloin niiden yksityiskohtainen sisältö vasta selviää.

Valtion vuoden 2022 budjetin alijäämä on 6,9 miljardia euroa. Vuodelle 2021 tähän mennessä budjetoitu alijäämä on kolme lisäbudjettia huomioon ottaen 14,4 miljardia euroa eli yli kaksinkertainen vuodelle 2022 esitettävään verrattuna.

Vuoden 2022 alijäämään sisältyy puolustusvoimien hävittäjähankinnan vaikutusta noin 1,5 miljardia euroa ja vuoden 2023 alussa aloittavien hyvinvointialueiden ennakkorahoitusta noin 0,9 miljardia euroa. Ns. ”koronamenoja” on 0,4 miljardia euroa ja sote-muutoskustannuksia 0,2 miljardia euroa.

Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2022 tähän vuoteen verrattuna noin 3,7 miljardia euroa eli yli 8 %. Tämä johtuu talouden elpymisestä.

EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä Suomi saa rahaa tässä vaiheessa, maksut lankeavat vuosina 2028-2058. Suomi saa osuutenaan 2,1 miljardia euroa, josta 1,2 miljardia euroa sisältyy v. 2022 budjettiin. EU-elvytyspakettiin perustuva Suomen kestävän kasvun ohjelma rohkaisee investointeja teknologioihin. Puolet rahoituksesta edistää vihreää siirtymää ja noin neljännes digitalisaatiota. Rahoitus lisää myös yksityisiä investointeja ja sitä kautta sen vipuvaikutus on merkittävä.

Budjetin kipukohtiin rahaa

Poliisin määrärahojen riittävyydestä oli huolta budjettiriihen alla. Budjettiriihessä poliisin rahoitusta lisättiin 10,6 miljoonaa euroa valtiovarainministeriön pohjaehdotukseen verrattuna. Tämän seurauksena poliisin määrärahat ovat korkeammalla tasolla kuin vuonna 2021. Määrärahat kohdennetaan niin, että poliisin läsnäolo ja näkyvyys turvataan etenkin alueilla, joilla on heikoin palvelutaso, kuten harvaan asutuilla alueilla.

Etukäteiskeskustelua aiheutti myös tieteen rahoitus, johon löydettiin budjettiriihessä ratkaisu. Tutkimusta ja tuotekehitystä edistää myös se, että yritys voi vuosien 2022-2027 verotuksessa tehdä nykyisen 50 prosentin lisävähennyksen asemesta 150 prosentin lisävähennyksen sellaisista tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista, jotka perustuvat verovelvollisen ja tutkimusorganisaation yhteistyöhön. Yritys saa siis vähentää todelliset tutkimus- ja kehittämismenot 2,5-kertaisesti.

Maahanmuuttoviraston resursseja vahvistetaan työperäisen maahanmuuton hakemuskäsittelyn sujuvoittamiseksi. Viraston sähköistä asiointia helpotetaan ja nopeutetaan automaation keinoin.

Nuorten työllisyyden edellytyksiä parannetaan korottamalla opintotuen tulorajoja vuodeksi 2022.

Maatalouden ratkaisuja

Maataloudessa käytetyn polttoöljyn ja sähkön valmisteveron palautus säilyy nykyisellään. Tähän käytetään vuoden 2022 budjetissa 48 miljoonaa euroa. Vihreät vaativat maatalouden energiaveron palautuksen poistamista. Poistaminen ei olisi korvaavan tekniikan puuttuessa johtanut juurikaan päästövähennyksiin, mutta olisi merkinnyt noin 10 prosentin alennusta maatalouden nettotuloon, koska maatalouden nettotuloksi jää vain noin 500 miljoonaa euroa sen jälkeen, kun maatalouden noin 4 miljardin vuotuisista tuotoista on vähennetty noin 3,5 miljardin tuotantokustannukset.

Maatalouden luopumistuen ansiotuloraja poistetaan pysyvästi.

Vuosia 2020-2023 koskevaa koneiden, kaluston ja laitteiden kaksinkertaista poisto-oikeutta jatketaan vuosille 2024-2025. Korotettu 50 prosentin poisto koskee uusia hankittavia koneita.

Biokaasun käyttötavoitteeksi hallitus asetti nykyisen 2,5 terawattitunnin asemesta 4 terawattituntia. Kasvu painottuisi lannan ja muiden maatalouden jakeiden hyödyntämiseen. Tavoitteen saavuttaminen perustuu kansallisen biokaasuohjelman toimeenpanoon ja edellyttää mittavia investointeja. Nykyinen biokaasun tuotanto on noin 0,7 terawattituntia, josta maatalouspohjaista on noin 10 prosenttia.

Verotuksen linjauksia

Ansiotulon verotukseen tehdään hallitusohjelman mukaisesti indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristy hinta- tai ansiotason nousun myötä. Yli 60-vuotiaille säädetään porrastetusti korotettu työtulovähennys.

Kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutusten arvioimiseksi käynnistetään vuosiksi 2022-2023 kaksivuotinen kokeilu, jossa kotitalousvähennyksen kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan 2250 eurosta 3500 euroon ja arvonlisäverollisen työkorvauksen korvausprosenttia 40 prosentista 60 prosenttiin.

Polttoaineveroja ei koroteta. Tämä koskee sekä liikenteen että lämmityksen veroja.

Lämmitystapamuutoksia tuetaan öljylämmityksen korvaamisen osalta korottamalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2250 eurosta 3500 euroon ja työkorvauksen korvausprosenttia 40 prosentista 60 prosenttiin. Muutos on voimassa vuodet 2022-2027.

Täyssähköautot vapautetaan autoverosta 1.10.2021 alkaen. Vastaavasti korotetaan täyssähköautojen ajoneuvoveroa. Tämä korotus ei koske ennen 1.10.2021 käyttöönotettuja täyssähköautoja.

Metsärahastojen mahdollisuutta hyödyntää metsävähennystä rajoitetaan 1.1.2022 alkaen. Yhteismetsällä on oikeus metsävähennyksen tekemiseen vain, jos sen osakaskunnan osuuksista vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden omistuksessa, eikä luonnollisten henkilöiden omistus perustu rahastosijoituksiin.

Yhteismetsäosuuden hankintavelan korot säädetään vähennyskelpoisiksi 1.1.2022 alkaen. Säännös on luonteeltaan oikeustilaa selventävä.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri