Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Sadonmenetykset painottuvat eteläiseen Suomeen

Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 10/2021

Maatalouspoliittisessa keskustelussa sekoittuvat suloisesti pitkän tähtäyksen kannattavuuskriisiin johtaneet tekijät ja viime kesän säästä johtuvat tekijät. Ne on pidettävä erillään. Sadonmenetykset painottuivat Lounais-Suomeen ja laajasti koko eteläiseen Suomeen. Syy katastrofaaliseen lopputulokseen oli sateisessa toukokuussa ja 1880-luvulla alkaneen säänmittaushistorian kuivimmassa ja kuumimmassa kesä-heinäkuussa. Paikoin satunnaiset kuurot pelastivat jossain määrin tilannetta.

Menetykset painottuivat kevätkylvöisiin vilja- ja öljykasveihin sekä palkokasveihin. Selvää tietenkin on, että pieni sato on johtanut viljan hintatason nousuun etenkin, kun tilanne ei ole korjattavissa halpatuonnilla. Tuontierät ovat olleet hinnoissaan. Huonon sadon seurausilmiö on kotieläintilojen rehukustannuksen merkittävä nousu, joka on erityisesti koetellut sikatiloja. Moni sikaerä saattaa jäädä kasvattamatta, jollei sianlihan hintaan saada pikaista korjausta.

Sellaiset tilat, jotka ovat olleet jo ennen tätä vuotta veitsen terällä, tarvitsevat apua. Ei ole reilua, jos tila kaatuu tämän vuoden kaltaiseen satokatastrofiin. Valtiontakauksia on järjestettävä maksuvalmiuslainoille, joilla turvataan toiminnan jatkamisen edellytykset tilapäisissä maksuvaikeuksissa oleville tiloille. Tilanne on toki vaikea, jos vakuudet eivät enää riitä normaaliin pankkirahoitukseen. Moni viljelijä tarvitsee myös lyhennysten lykkäyksiä ja korkotukeakin, vaikka yleinen korkotaso on poikkeuksellisen matala.

Satovahinkojen korvaamisjärjestelmästä mentiin vähin äänin luopumaan pääministeri Jyrki Kataisen hallituskaudella. Tällaisena vuonna satovahinkokorvauksille olisi ollut huutava tarve. Ministeri Lepän esikunta joutuu nyt pohtimaan, onko hehtaarikohtainen yleiskorvaus sadonmenetyksistä mahdollinen. Sen oikeudenmukainen kohdentaminen olisi ongelmallista. Myös on pohdittava, miten rehukustannuksen noususta pahiten kärsineet kotieläintilat voisivat saada kompensaatiota? Minusta tämän pitää toteutua myytävän kotieläintuotteen hinnankorotuksena.

Kriisiapu on välttämätöntä, mutta se ei nyt riitä. On ryhdyttävä laatimaan pitkän tähtäyksen selviytymisohjelmaa. Sellaista ei ole Suomen EU-jäsenyyden aikana laadittu. Kannatan parlamentaarisen maatalouskomitean asettamista. Eduskunnan salissa on paljon sellaisia kansanedustajia, jotka kyllä puhuvat maatalouden puolesta uskottavan oloisesti, mutta eivät edes aio tehdä mitään maatalouden hyväksi. Ymmärrettävä syy tähän toki on, etteivät he tunne maatalouden taloutta käytännössä ollenkaan.

Parlamentaarinen komitea olisi keino saada eri puolueet paljastamaan todellinen karvansa. Sihteeristö tulisi valita maan parhaista maatalouden asiantuntijoista.

Tuloveroesitys eduskunnassa

Ansiotulon veroperusteisiin tehdään indeksitarkistus. Tämä toteutetaan korottamalla valtion progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja 3,0 prosentilla. Tämän lisäksi kasvatetaan työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä. Kaikki nämä muutokset koskevat myös maatalouden ansiotuloa.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan vuosiksi 2022-2027 öljylämmityksestä luopumisen osalta. Verosta vähennettävä vuotuinen maksimi nousee tältä osin 3500 euroon verovelvollista kohden. Arvonlisäverollisesta työkorvauksesta saadaan nykyisen 40 prosentin asemesta vähentää 60 prosenttia. Palkasta saadaan nykyisen 15 prosentin asemesta vähentää 30 prosenttia ja lisäksi nykyiseen tapaan työnantajan sairausvakuutusmaksu, pakollinen työeläkemaksu, tapaturmavakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja ryhmähenkivakuutusmaksu. Muiden asunnon ja vapaa-ajan asunnon perusparannus- ja kunnossapitotöiden vähennysprosentti on jatkossakin työkorvauksen osalta 40 ja palkan osalta 15.

Öljylämmityksestä luopumisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla poistetaan öljylämmitysjärjestelmä ja jonka tilalle korvaavaksi lämmitysjärjestelmäksi asennetaan muu lämmitysjärjestelmä kuin fossiilisia polttoaineita käyttävä. Kotitalousvähennystä ei myönnetä, jos verovelvollinen on saanut muuta julkista tukea öljylämmityksestä luopumiseen.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennysprosentteja korotetaan myös tavanomaisen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön osalta kokeilunomaisesti vuosiksi 2022-2023 numeroittain aivan samansuuruisesti kuin edellä on öljylämmityksen osalta kerrottu.

Verovuosina 2022-2023 voi 3500 euron enimmäismäärään sisältyä muun vähennyskelpoisen työn kuin öljylämmityksestä luopumisen ja tavanomaisen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön perusteella myönnettävää vähennystä enintään 2250 euroa. Vähennystä ei jää käytettäväksi lainkaan muihin asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustöihin kuin öljylämmityksestä luopumiseen, jos koko 3500 euroa kuluu öljylämmityksestä luopumiseen ja/tai tavanomaiseen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöhön.

Vuosina 2024-2027 3500 euron enimmäismäärään voi sisältyä muun vähennyskelpoisen työn kuin öljylämmityksestä luopumisen perusteella tehtävää vähennystä 2250 euroa. Tämä 2250 euron vähennyskiintiö on siis joko kokonaan tai osittain käytettävissä muihin asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustöihin kuin öljylämmityksestä luopumiseen. Vaihtoehtoisesti kyseistä 2250 euron vähennyksen osaa voi myös kohdistaa joko kokonaan tai osittain tavanomaiseen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöhön. 2250 euron yhteismäärä ko. kahteen tarkoitukseen ei kuitenkaan saa ylittyä. Mutta koko 3500 euron vähennyksen voi siis kohdistaa myös öljylämmityksestä luopumiseen. Puolisoilla käytettävissä oleva vuotuinen vähennys on enimmillään 7000 euroa.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri