Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Suomen rahat kelpaavat EU:ssa

Hallitus antoi 28.1.2021 eduskunnalle esityksen Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun päätöksen hyväksymisestä. Kysymys on ns. elpymistukipaketista, josta päästiin sopimukseen Eurooppa-neuvoston kokouksessa 10.-11.12.2020. EU:n elpymisvälineen rahoitukseen liittyvä EU:n komission 750 miljardin euron lainanottovaltuus on hyväksyttävä kussakin jäsenvaltiossa sen valtiosäännön asettamien vaatimusten mukaisesti.

Elpymisväline on hallituksen esityksen mukaan poikkeuksellinen ja väliaikainen toimenpide covid 19-kriisin seurauksiin puuttumiseksi. Esityksen mukaan taloudelliset seuraukset olisivat todennäköisesti jäsenvaltioille vakavammat, jos elpymisväline jätettäisiin toteuttamatta. Esityksen mukaan elpymisväline tulee nähdä myös jäsenvaltioiden välisenä solidaarisuuden ilmaisuna, jonka toteuttamatta jättäminen haastaisi unionin yhtenäisyyden ja jopa koko olemassaolon. Suomelle vientivetoisena taloutena Euroopan talouksien nopea elpyminen talouskriisistä on ehdottoman tärkeää. Pohdinnan arvoista on, olisiko Suomen järkevämpää käyttää elpymispakettiin kuluva raha suoraan oman taloutensa kilpailukyvyn parantamiseen.

Suomi on EU:n höveli nettomaksaja

Elpymisvälineen rahoista 390 miljardia euroa jaettaisiin jäsenvaltioille avustuksina. Suomen osuus noin 2,1 miljardia euroa maksettaisiin meille vuosina 2021-2023. Suomi maksaisi vastuuosuutenaan elpymispaketin avustuksista vuosina 2028-2058 noin 6,6 miljardia euroa eli noin 4,5 miljardia euroa enemmän kuin saamme.

Suomen vastuu elpymisvälineen lainamuotoisesta 360 miljardin osuudesta on noin 6,1 miljardia euroa. Vastuu toteutuisi siinä tapauksessa, että elpymisvälineestä lainaa ottanut jäsenvaltio ei pystyisi maksamaan/lyhentämään ottamaansa lainaa tai takausvastuussa oleva jäsenvaltio ei pystyisi suoriutumaan vastuustaan. Suomen valtion teoreettinen enimmäisvastuu elpymisvälineestä on siis 6,6+6,1 miljardia euroa eli yhteensä 12,7 miljardia euroa.

Suomen maksut EU:n normaalista vuosien 2021-2027 rahoituskehyksestä kasvavat edellisen rahoituskauden 16 miljardista eurosta noin 16,7 miljardiin euroon. Suomi on saamassa EU-budjetista vuosina 2021-2027 noin 11,1 miljardia euroa. Suomen nettomaksuosuus ei kuitenkaan ole 5,6 miljardia euroa, vaan hallintomenot huomioon ottaen 5,9 miljardia euroa. Hallitus kuitenkin korostaa, että Suomen suhteellinen nettomaksuosuus pienenee edelliseen rahoituskauteen verrattuna 0,01 prosenttiyksikköä ja että Suomi säilyttää asemansa pienimpiin nettomaksajiin kuuluvana jäsenvaltiona.

Myönteistä sinänsä on, että Suomen maatalouden EU-rahoitus kasvaa 6,043 miljardista eurosta 6,416 miljardiin euroon (lisäys noin 6,2 %) ja aluekehitysrahoitus 1,52 miljardista eurosta 1,633 miljardiin euroon (lisäys noin 7,4 %).

Omiin varoihin uusia veroja

Ehdotettuun omien varojen järjestelmään sisältyy uusi muovi-vara, joka kohdistuu kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen. Se on EU:n tilastoviraston Eurostatin jätetilastointiin perustuva kansallisista budjeteista maksettava jäsenmaksuosuus nykyisten arvonlisävero- ja bruttokansantulo-perusteisten omien varojen tavoin. Se ei ole siten suoraan kuluttajille tai pakkausten tuottajille tai maahantuojille suunnattu vero taikka maksu. Hallituksen esityksen mukaan tämä uusi unionin rahoituslähde on Suomelle rahoitusperusteiltaan taloudellisesti edullinen.

EU:n suunnitelmiin kuuluu myös mm. digitaalivero ja rahoitustransaktiovero. Digitaaliverosta EU:n komission aikomuksena on antaa ehdotus tämän vuoden kesäkuuhun mennessä ja sen käyttöönotto tapahtuisi vuoden 2023 alusta lähtien. Rahoitustransaktioveroa koskeva komission ehdotus voitaisiin antaa kesäkuuhun 2024 mennessä. Erityisen huolestuttava on ”yrityksille suunnattava maksu”, josta myös voitaisiin antaa komission ehdotus kesäkuuhun 2024 mennessä. Tällä tarkoitetaan Euroopan unionin yhdistettyä yritysveropohjaa (CCCTB), joka pienentäisi Suomen verotuottoja, koska jakoperuste mitä todennäköisimmin ei olisi Suomelle suosiollinen. EU:lle ohjattava vero-osuus sisällytettäisiin EU:lle maksettavaan jäsenmaksuun.

Suhde perustuslakiin

Perustuslakivaliokunta joutuu arvioimaan, sisältääkö omien varojen päätös säännöksiä, jotka aiheuttavat Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille. Hallitus katsoo, että omien varojen päätös voidaan hyväksyä äänten enemmistöllä. Jos perustuslakivaliokunta katsoisi, että päätös edellyttää kahden kolmasosan määräenemmistöä, päätöksen hyväksyminen täysistunnossa edellyttäisi Kokoomuksen tukea. Yleinen ennakkoarvio on, että Kokoomus hajoaisi täysistunnon äänestyksessä kahteen leiriin.

Onko elpymisväline kertaluontoinen? Suomessa hallituspuolueet ovat julkisessa keskustelussa pitäneet johdonmukaisesti kiinni siitä käsityksestä, että elpymisväline on kertaluontoinen ratkaisu. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että Eurooppa-neuvoston kokouksessa (EU:n jäsenmaiden valtionpäämiesten kokous) maaliskuun lopussa Italian pääministeri Mario Draghi nosti keskusteluun euroalueen yhteiset joukkovelkakirjat eli eurobondit. Samassa kokouksessa Ranskan presidentti Emmanuel Macron viittasi Yhdysvaltojen suuriin elvytyspanostuksiin ja vihjasi, että EU:n nykyinen elpymispaketti saattaa olla riittämätön. Suomessa olisi nyt tärkeää käydä avointa yhteiskunnallista keskustelua siitä, onko elpymispaketti todella kertaluonteinen, ja jos osoittautuu, että se ei sitä ole, miten seuraavaan pakettiin meillä suhtaudutaan.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri