Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Vuoden 2019 budjetin verolakiesitykset eduskuntaan

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 9/2018)

Hallitus antoi 14.9.2018 eduskunnalle vuoden 2019 valtion talousarvioesityksen ja siihen liittyvät verolakiesitykset. Syysistuntokaudesta on tulossa verolainsäädännön näkökulmasta työntäyteinen.

Mm. kiinteistöverolain laaja muutosesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle jo lokakuun lopulla, vaikka lausuntokierros päättyy 28.9. Esitysluonnokseen sisältyy merkittäviä ongelmia, joihin palaan KM-lehden seuraavassa numerossa.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman veropolitiikkaa koskevaan osaan sisältyi sekä verotusta kiristäviä että verotusta keventäviä toimenpiteitä. Suurin osa hallitusohjelman mukaisista veroperustemuutoksista on jo toteutettu vuosina 2016-2018. Keskeisiin toimenpiteisiin on kuulunut työn verotuksen keventäminen, joka on heijastunut myös maatalouteen ja muuhun yritystoimintaan veronkevennyksinä. Vuoden 2017 alusta tuli voimaan yrittäjävähennys, joka ulotettiin tasapuolisesti myös maa- ja metsätalouden harjoittajiin. Yrittäjävähennys tekee 5 % yritystulosta, myös maatalouden tulosta, verovapaaksi. Samoin vuoden 2017 alusta tuli voimaan metsälahjavähennys, joka toistaiseksi on jäänyt harvojen metsätilallisten herkuksi, mutta josta voi aikaa myöten kehittyä laajempikäyttöinen. Niiden metsätalouden jatkajien, jotka jatkavat myös maataloutta, kannattaa käyttää perintö- ja lahjaverolain spv-huojennusta, joka on vaihtoehtoinen metsälahjavähennykselle.

Maatalouteen kohdistuviin myönteisiin muutoksiin kuuluu vuoden 2018 alusta voimaan tullut kiinteän omaisuuden varainsiirtoverovapaus toiminnan osakeyhtiöittämisen yhteydessä. Osakeyhtiöittäminen on maataloudessa selvässä kasvutrendissä, vaikkei se mikään jokamiehen ratkaisu olekaan.

Ansiotulon verotus

Vuoden 2019 valtioverotuksen ansiotuloperusteisiin hallitus ehdottaa tehtäväksi 2,6 prosentin suuruisen ansiotuloindeksin mukaisen indeksitarkistuksen. Kuluttajahintaindeksin muutokseksi vuonna 2019 valtiovarainministeriö ennustaa 1,4 prosenttia ja ansiotasoindeksin muutokseksi 2,6 prosenttia. Progressiivisen tuloveroasteikon kaikkien tulorajojen 2,6 prosentin korotuksen lisäksi hallitus ehdottaa korotettavaksi historiallisen paljon pienituloisia koskevan perusvähennyksen enimmäismäärää (3100 eurosta 3305 euroon). Myös työtulovähennyksen enimmäismäärä kasvaa. Kaikki em. muutokset koskevat palkansaajaa, mutta myös viljelijöiden ja muiden yrittäjien ansiotulona verotettavaa tuloa. Ns. solidaarisuusveroa maksavat vuonna 2019 yli 76 100 euroa valtionverotuksessa verotettavaa ansiotuloa saavat.

Valtion ansiotuloveron progressiivinen tuloveroasteikko

Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta
17 600 8,00 6,00
26 400 536,00 17,25
43 500 3485,75 21,25
76 100 10 413,25 31,25

Työasuntovähennys

Työasuntovähennyksen tarkoituksena on kannustaa verovelvollista hakemaan ja vastaanottamaan työtä pitkänkin matkan etäisyydeltä vakituisesta asunnostaan. Vähennys kattaa osittain niitä asumisen lisäkustannuksia, joita näistä tilanteista työntekijälle aiheutuu, vaikka asumisesta aiheutuneet kulut ovat verotuksen yleisten periaatteiden mukaan tuloverotuksessa vähennyskelvottomia elantomenoja.

Voimassa olevan tuloverolain mukaan verovelvollinen voi saada työasuntovähennyksen, jos hän on varsinaisen työpaikan sijainnin vuoksi vuokrannut käyttöönsä asunnon (työasunto) ja hänellä on myös toinen asunto, jossa hän puolisonsa tai alaikäisen lapsensa kanssa asuu (vakituinen asunto). Verovelvollisella tulee siis olla samanaikaisesti käytössään kaksi asuntoa. Työasunto ei saa olla omistusasunto. Vakituisen asunnon omistussuhteilla ei ole merkitystä vähennystä myönnettäessä.

Vakituisen asunnon tulee sijaita yli 100 kilometrin etäisyydellä työasunnosta ja siitä varsinaisesta työpaikasta, jonka sijainnin vuoksi työasunto on hankittu. Etäisyys lasketaan lyhintä mahdollista reittiä yleistä tietä pitkin.

Yksin asuva voi saada työasuntovähennyksen silloin, kun hänellä on samanaikaisesti kaksi varsinaista työpaikkaa, jotka sijaitsevat eri paikkakunnilla ja kaksi erillistä asuntoa näiden työpaikkojen vuoksi.

Työasuntovähennyksen enimmäismäärä on nyt 250 euroa jokaista sellaista täyttä kalenterikuukautta kohti, jona verovelvollisella on ollut kaksi asuntoa. Vähennyksenä myönnetään kuitenkin enintään verovelvollisen työasunnosta maksaman vuokran määrä. Verovuodesta 2019 alkaen hallitus esittää vähennyksen määräksi 450 euroa. Kuukausikohtaisen enimmäismäärän korottaminen 200 eurolla lisäisi keskituloisen palkansaajan käytettävissä olevia tuloja noin 1150 eurolla vuodessa, jos hän saa täyden työasuntovähennyksen koko vuodelta.

Työasuntovähennys vähennetään palkansaajan tulonhankkimismenona. Näistä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut samoin kuin asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset1 saadaan vähentää kokonaan. Muut palkkatulon hankkimisesta johtuneet menot, joihin myös työasuntovähennys lukeutuu, saadaan vähentää siltä osin kuin niiden yhteismäärä ylittää vuotuisen kaavamaisen 750 euron suuruisen tulonhankkimisvähennyksen määrän.

Vähennystä ei myönnetä, jos verovelvollinen on saanut toisella paikkakunnalla asumiseen liittyvää verovapaata korvausta tai etuutta. Tällainen on esim. työasuntoa varten saatu verovapaa asumistuki. Esim. kotitalousvähennys ei estä työasuntovähennyksen myöntämistä.

Jos vähennyksen edellytykset täyttyvät molemmilla puolisoilla, vähennys myönnetään sille puolisolle, jonka puhdas ansiotulo on suurempi. Kumpikin puoliso voi kuitenkin saada työasuntovähennyksen samaltakin verovuodelta, jos puolisoilla on ollut työasunto eri aikoina ja he siis vaativat työasuntovähennystä eri ajoilta. Molemmat puolisot eivät voi saada työasuntovähennystä samalta kuukaudelta.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri