Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Vuoden 2020 budjettiesityksessä on paljon hyvää

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 10/2019)

Hallitus on edennyt ohjelmaansa tarkoin noudattaen. Julkisuudessa käydyt kirpeät keskustelut esim. Keskustan ja Vihreiden ministerien kesken ovat jääneet merkityksettömäksi pintavaahdoksi.

Vuoden 2020 budjetin merkittäviin asioihin kuuluu perusväylänpidon rahoituksen pysyvä 300 miljoonan euron tasokorotus korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi. Yksityisteiden avustuksiin ehdotetaan lisäystä tämän vuoden 17 miljoonasta eurosta ensi vuoden 20 miljoonaan euroon. Ennen vuotta 2019 ko. summa oli useana vuonna vain noin 13 miljoonaa euroa.

Pienimpiä eläkkeitä korotetaan. Korotus kohdistuu verorahoitteisiin kansan- ja takuueläkkeisiin, joita korotetaan 34-50 eurolla kuukaudessa. Korotukset ulottuvat noin 1300 euron eläkkeisiin asti, mutta korotusten pääpaino on alle 1000 euron eläkkeissä.

Kuntien valtionapuihin osoitetaan yhteensä 11,6 miljardia euroa vuonna 2020. Valtionavut kasvavat vuodelle 2019 budjetoidusta noin 8 prosenttia. Valtion toimenpiteiden nettovaikutus kuntatalouteen on noin 300 miljoonaa euroa vahvistava vuonna 2020.

Poliisien määrää kasvatetaan ja kertausharjoituspäiviä lisätään. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus kasvaa.

Maatalous

Ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksiin osoitetaan hallitusohjelman mukaisesti kertaluontoisesti 130 miljoonaa euroa. Tällä paikataan vuoden 2020 rahoitusvaje. Varojen ennakoitua suurempi käyttö suojavyöhykkeisiin, kerääjäkasveihin, yms. ei leikkaa ensi vuoden ympäristökorvauksen perusosaa. Sitä ei leikata, vaikka viime kevään tukihaun yhteydessä ehdittiin jo ilmoittaa viljelijöille tämän ympäristökorvauksen osan alentumisesta 54 eurosta 17 euroon hehtaarilta. Keskusta sai kirjatuksi hallitusohjelmaan ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksen lisäyksen, joka ei Kokoomuksen ja Orpon kanssa onnistunut. Myös uusien luomusitoumusten rahoitukseen tulee ensi vuodesta lähtien viisi miljoonaa euroa vuodessa, mikä merkitsee paluuta normaaliin yhden vuoden tauon jälkeen.

Maatilatalouden kehittämisrahastoon (Makera) ehdotetaan 31 miljoonan euron siirtoa investointien ja nuoren viljelijän aloitustuen turvaamiseen. Kaiken kaikkiaan Makeraan siirretään hallitusohjelman mukaan 100 miljoonaa euroa.

Veropolitiikka

Hallitus on veropolitiikassaan valinnut viisaasti yritysystävällisen linjan. Yrittämisen, omistamisen ja omistajavaihdosten verotusta ei kiristetä. Yrittäjävähennys säilyy ennallaan. Perintö- ja lahjaverotuksen hyvin toimiva sukupolvenvaihdoshuojennus ei heikkene. Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotus pysyy yhtä keveänä kuin tähänkin asti. Pääomatulon veroprosentit eivät muutu. Pääministeri Sipilän hallituksen vuonna 2016 toteuttama perintö- ja lahjaveron tasokevennys pysyy, eikä siis palata Kataisen hallituksen kiristetylle verotasolle, vaikka sitä hallitusneuvotteluissa vaadittiin. Kohtalainen lopputulos mielestäni kaiken kaikkiaan yrittäjien näkökulmasta, kun ottaa huomioon, missä seurassa neuvoteltiin.

Vuoden 2020 ansiotuloverotuksessa on tarkoitus toteuttaa tulorajojen 3,1 prosentin indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä korotetaan. Asuntovelan koroista olisi vähennyskelpoista 15 prosenttia verovuonna 2020, 10 prosenttia verovuonna 2021 ja 5 prosenttia verovuonna 2022. Vuodesta 2023 alkaen asuntovelkojen korkovähennysoikeus poistuisi kokonaan.

Vuoden 2020 budjetin verolakeihin kuuluu myös liikennepolttoaineiden valmisteveron korotus. Sen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2020. Liikennepolttoaineiden valmisteveron korotusta on arvosteltu ilmeisen vähäisellä tietopohjalla. Valmisteveron korotus 250 miljoonalla eurolla vastaa kuluttajahintaindeksin kehitystä. Ennusteen mukaan ansiotaso nousee kuluttajahintoja rivakammin ja valmisteveron korotus olisikin ollut 450 miljoonaa euroa, jos se olisi toteutettu ansiotasoindeksin nousun mukaisena. Ansiot siis nousevat enemmän kuin polttoaineverot. Korotus merkitsee neljän vuoden aikana yhteensä runsaan 6 sentin suuruista bensiinin ja dieselöljyn valmisteveron korotusta litralta arvonlisäveroineen. Se vastaa polttoaineen hinnan tavanomaista viikonvaihdevärähtelyä tankkauspaikalla.

Tupakkaveroa ja virvoitusjuomaveroa korotetaan. Hallitusohjelman mukaan selvitetään, voitaisiinko marja- ja hedelmämehut luonnonmehuina kokonaan vapauttaa virvoitusjuomaverosta. Valtiovarainministeriön vero-osaston virkamiehet eivät ole tähän halukkaita ja ovat kohottaneet myös EU:n valtiontukimenettelyn uhkakortin. Asiasta kehkeytynee eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostossa mielenkiintoinen käsittely.

Kotitalousvähennyksen vuotuinen enimmäismäärä alenee 2400 eurosta 2250 euroon. Yrittäjän veloittaman arvonlisäverovelvollisen työkorvauksen vähennysprosentti alenee 50 prosentista 40 prosenttiin sekä remonttien että palvelujen osalta. Vastaavasti verosta vähennettävän palkan osuus alenee 20 prosentista 15 prosenttiin. Työnantajan sairausvakuutusmaksu, pakollinen työeläkemaksu, tapaturmavakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja ryhmähenkivakuutusmaksu saadaan edelleen vähentää verosta kokonaan.

Kotitalousvähennyksen hienoinen supistaminen on herättänyt paljon keskustelua. Keskimääräinen toteutunut verovelvolliskohtainen kotitalousvähennys oli v. 2017 vain 1043 euroa, joten enimmäismäärän alentaminen 2400 eurosta 2250 euroon ei kovin monia ainakaan henkilökohtaisesti kosketa.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri