Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Vuoden 2021 valtion talousarvioesitys elvyttävä

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 9/2020)

Valtion ensi vuoden budjettiesityksestä on tätä kirjoittaessani (16.9.2020) juuri saatu aikaan poliittinen sopimus hallituksen budjettiriihessä. Esitykset täsmentyvät, kun hallitus antaa 5.10.2020 vuoden 2021 valtion talousarvioesityksen eduskunnan käsittelyyn. Kirjoitan syksyn myöhemmissä KM-lehden numeroissa maatalousbudjetista ja verolainsäädännön muutoksista.

Vuoden 2021 talousarvioesityksen loppusumma on 64,2 miljardia euroa. Vuodelle 2020 on kuitenkin lisätalousarviot huomioon ottaen budjetoitu jo tähän mennessä 67,1 miljardia euroa. Tästä siis varsinaisen talousarvion osuus on 57,7 miljardia euroa ja lisätalousarvioiden osuus 9,4 miljardia euroa.

Talousarvioesitys vuodelle 2021 on 10,8 miljardia euroa alijäämäinen. Vuoden 2020 alijäämä on lisätalousarviot mukaan lukien 17,6 miljardia euroa. Alijäämät rahoitetaan valtionvelalla, joka ensi vuonna nousee ainakin 135 miljardiin euroon. BKT:n määrää vuonna 2021 on vaikeaa arvioida, mutta valtionvelka ylittänee joka tapauksessa 55 % BKT:sta.

Kuntatalous

Koronavirus on heikentänyt kuntien taloudellista tilannetta merkittävästi, kun pandemia on alantanut kuntien verotuloja. Monet kunnat olivat jo ennen pandemiaa suurissa talousvaikeuksissa.

Valtio tukee kuntataloutta myös v. 2021 mittavalla 1450 miljoonan euron ylimääräisellä tukipaketilla. Peruspalvelujen valtionosuuksiin tulee kertaluonteinen 300 miljoonan euron korotus. Lisäksi valtio luopuu edelleen yhteisöveron jako-osuudestaan kuntien hyväksi 10 prosenttiyksikön verran. Kysymys on osakeyhtiöiden ja osuuskuntien tuloverosta, jonka lisäyksen kokonaisvaikutus kuntien tuloihin on 550 miljoonaa euroa vuonna 2021. Yhteisöveron kuntaosuuden kasvusta hyötyvät vahvimmin kaupunkikunnat, joihin suuret yhteisömuotoiset yritykset ovat valtaosin keskittyneet. Peruspalvelujen valtionosuuksien korotus kohtelee kuntia verrattain tasapuolisesti.

Syksyn 2020 lisätalousarvioesityksessä kunnille ja sairaanhoitopiireille on tarkoitus osoittaa 600 miljoonaa euroa. Valtio korvaa kunnille ja sairaanhoitopiireille täysimääräisesti koronaan välittömästi liittyvät menot. Näitä ovat mm. testausmenot ja kiireettömien hoitojen lykkääntymisestä johtuvat sairaanhoitopiirien tyhjäkäyntimenot.

Vuoden 2021 talousarvioesityksessä ehdotetaan merkittäviä kuntatalouteen vaikuttavia uudistuksia, kuten oppivelvollisuusiän pidentäminen 18 ikävuoteen ja hoivahenkilöstön sitova vähimmäishenkilöstömitoitus vanhuspalvelulakiin. Kunnat saavat täyden valtionrahoituksen laajeneviin asteittain voimaantuleviin uusiin tehtäviinsä.

Koronavirukseen liittyviin välittömiin kustannuksiin varataan vuodelle 2021 1400 miljoonaa euroa. Tällä määrärahalla rahoitetaan menot, jotka aiheutuvat testauksesta, jäljittämisestä, karanteeneista, potilaiden hoidosta, matkustamisen terveysturvallisuudesta ja rokotuksista. Korvaukset maksetaan täysimääräisesti niin kauan kuin tautitilanne sitä edellyttää.

Järjestöjen rahoitus

Veikkaus Oy:n rahapelitoiminnan tuotot alenevat niin, että edunsaajille voidaan tulouttaa valtion budjetin kautta aikaisemman runsaan 1000 miljoonan euron asemesta noin 700 miljoonaa euroa. Jatkossa tämä summa uhkaa pudota noin 600 miljoonaan euroon.

Edunsaajia ovat sosiaali- ja terveysalan järjestöjen lisäksi mm. tiede, taide, liikunta, nuorisotyö ja hevosala. Valtio sitoutuu v. 2021 budjettiesityksessä 347 miljoonan euron kompensaatioon. Vuoden 2021 jälkeen kompensointia jatketaan, mutta tuloutuksen alenemista ei tällöin ole enää mahdollista kompensoida täysimääräisesti.

Energiaratkaisuista

Lämmityspolttoaineiden verotusta korotetaan 1.1.2021 alkaen 105 miljoonalla eurolla (hallitusohjelmassa 100 miljoonaa euroa). Korotus kohdistuu suhteellisesti samansuuruisena eri lämmityspolttoaineisiin (kivihiili, maakaasu, polttoöljy, turve).

Kevyen polttoöljyn hinta nousee 2,5-3 senttiä litralta. Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että kevyen polttoöljyn valmisteveron korotus palautetaan maataloudelle. Tämä merkitsee sitä, että korotus pitää kohdistaa valmisteveron energiasisältöveron osuuteen (koska tämä palautetaan), eikä hiilidioksidiveroon. Myös maatalouden sähköveron palautusta korotetaan 1,55 sentistä 2,19 senttiin kilowattitunnilta, jolloin vero alenee EU-minimiin.

Osana lämmityspolttoaineiden veronkorotusta turpeen valmisteverotus kiristyy 3 eurosta 5,7 euroon megawattitunnilta. Energiaverotuksen uudistamista selvittävä työryhmä oli muistiossaan 2.9.2020 väläyttänyt turpeen valmisteveron korotusta jopa 10 euroon megawattitunnilta.

Päätetty turpeen veronkorotus ei heikennä eikä paranna turpeen suhteellista asemaa esim. kivihiileen nähden. Koska puuhun ei kohdistu valmisteveroa, luo turpeen veronkorotus vakaata näkymää metsähakkeen korjuuketjulle ja kannustaa ensiharvennusrästien purkuun, koska turpeen hinnan nousu nostaa myös puupohjaisten energiamuotojen hintaa. Ei ole tietenkään suotavaa, että teollisuudelle kelpaava ainespuu ohjautuisi energiakäyttöön.

Turpeen käytön väheneminen vaikuttaa sekä kaukolämmön tuotantoon että turveyrittäjiin. Hallitus linjasi, että osa EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) käytetään turvetta korvaavien investointien tukemiseen. Lisäksi tästä rahastosta annetaan taloudellista tukea elinkeinonsa menettävien turveyrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiseen ja laajasti kohdealueiden elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen. EU-linjausten puuttuessa tuen yksityiskohdat eivät vielä ole tiedossa.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri