Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Yhteismetsä tuo verosäästöä

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 12/2019)

Verovelvollisen, joka pyrkii minimoimaan metsätaloudesta maksamansa tuloveron, kannattaa valita metsänomistusmuodokseen yhteismetsä. Yhteismetsän tuloprosentti on 26,5. Se koskee kaikkea yhteismetsän verotettavaa nettotuloa. Osakas saa osuutensa yhteismetsän tulosta verovapaana, jolloin siis lopulliseksi veroksi jää mainittu 26,5 %. Tämä koskee myös yhteismetsän saamaa muuta kuin metsätuloa. Yhteismetsällä on myös oikeus metsävähennykseen ja menovaraukseen.

Jos osakeyhtiölle säädettäisiin oikeus metsävähennykseen ja menovaraukseen, siitä tulisi tuloverotuksen näkökulmasta kilpailukykyinen vaihtoehto yhteismetsälle. Osakeyhtiössä voitaisiin päästä 26 %:n veroon osakeyhtiön tulovero ja osinkovero yhteen laskien.

Yhteismetsällä on hyvät mahdollisuudet kasvattaa kokoaan ja saada tätä kautta skaalaetua puun myyntituloissa, puun korjuukustannuksissa ja metsän hoitokustannuksissa. Myös hallintokustannukset voidaan pitää kohtuullisina koon kasvaessa.

Yhteismetsä on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen yhteismetsän osakkaiden hyväksi. Yhteismetsän osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat. Osakkaat muodostavat yhteismetsän osakaskunnan. Yhteismetsäosuuksilla, jotka liittyvät metsäkiinteistöön, voidaan käydä kauppaa.

Metsätilan liittäminen yhteismetsään

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on katsonut tapauksessa 2002/3066, ettei metsätilan liittäminen yhteismetsään yhteismetsäosuuksia vastaan ole tuloverolaissa tarkoitettu omaisuuden luovutus. Siihen ei siis kohdistu luovutusvoitto- eikä varainsiirtoverotus.

Yhteismetsäosuuden tuoton pidättäminen

Keskusverolautakunnan (KVL) tapauksessa 2013/55 A lahjoitti pojalleen tilan, joka oli yhteismetsän osakaskiinteistö. Lahjakirjan ehtojen mukaan A pidätti itselleen käyttöoikeuden lahjan kohteena olevaan kiinteistöön 10 vuoden määräajaksi, jona aikana hänellä oli oikeus saada kiinteistön yhteismetsäosuuden perusteella kertyvä tuotto. A sai nostaa tulo-osuutensa yhteismetsästä ilman lisäveroseuraamuksia, kun kiinteistön lahjoituksen yhteydessä oli määrätty yhteismetsälaissa tarkoitetulla tavalla yhteismetsän jakaman ylijäämän saajasta.

Oikeus metsävähennykseen

Yhteismetsä voi hankkia vastikkeellisella saannolla lisämetsäkiinteistön tai -määräalan. Sillä on oikeus tehdä tällaiselta alueelta saamastaan metsätalouden pääomatulosta metsävähennys. Jos yhteismetsä kuitenkin hankkii vastikkeellisella saannolla toisen yhteismetsän osuuksia, sillä ei ole oikeutta metsävähennykseen, koska kyseessä ei ole metsän, vaan irtaimen omaisuuden hankinta. Oikeutta metsävähennykseen ei myöskään muodostu, jos yhteismetsän osuuksia siirtyy vastikkeellisella saannolla sen osakkaalta toiselle. Osakkaan liittäessä metsätilansa yhteismetsään yhteismetsäosuuksia vastaan ko. metsätilan metsävähennyspohja siirtyy yhteismetsälle.

KHO:n tapauksessa 2006/2634 A ja kuusi muuta henkilöä olivat ostaneet metsätilan yhteismetsän perustamistarkoituksessa. Kukin ko. metsätilan osaomistaja tuli yhteismetsän osakkaaksi maksamaansa kauppahintaosuutta vastaavalla osuudella. KHO katsoi, että yhteismetsä sai tehdä metsävähennyksen kiinteistöltä saamastaan metsätalouden pääomatulosta, vaikkei perustettavalla yhteismetsällä ollut omistusoikeutta hallintaansa tulevaan osakkaiden ostamaan metsätilaan.

Yhteismetsäosuus sukupolvenvaihdoksen perintö- ja lahjaverotuksessa

Yhteismetsäosuuden arvo perintö- tai lahjaverotuksessa koostuu kahdesta osasta:

- osuusluvun mukainen osuus yhteismetsään kuuluvasta yhteisestä alueesta ja

- osuusluvun mukainen osuus osakaskunnan varallisuudesta.

Jos yhteismetsäosuus liittyy maatilaan kuuluvaan kiinteistöön ja siirtyy maatilakokonaisuuden osana maa- ja metsätalouden jatkajalle, yhteismetsäosuuden perintö- tai lahjaverotukseen sovelletaan perintö- ja lahjaverolain 55 §:n huojennusta. Pelkän yhteismetsäosuuden luovutus ei sen sijaan oikeuta huojennukseen, koska sillä ei voida jatkaa maataloutta.

Yhteismetsään kuuluva yhteinen alue on perintö- ja lahjaverolain 55 §:n soveltamiskäytännössä näin ollen rinnastettu ko. lainkohdassa tarkoitettuun maatilaan kuuluvaan metsään, joka arvostetaan 40 prosenttiin sen varojen arvostamislain 7 §:n mukaisesta arvosta.

Yhteismetsän osakaskunnan varallisuutta on verotuskäytännössä määriteltäessä perintö- ja lahjaverolain 55 §:n mukaista huojennettua arvoa käsitelty ko. lainkohdassa tarkoitettuina muina varoina, jotka arvostetaan 40 prosenttiin niiden käyvästä arvosta.

Yhteismetsäosuuden huojennettu arvo siis saadaan laskemalla yhteen yhteismetsän osakkaalle osuusluvun mukaan kuuluvan yhteisen alueen huojennettu arvo ja osakkaalle osuusluvun mukaan kuuluvan osakaskunnan varallisuuden huojennettu arvo.

Yhteismetsäosuus sukupolvenvaihdoksen luovutusvoittoverotuksessa

Yhteismetsäosuuksien luovutukseen voidaan soveltaa tuloverolain 48 §:n sukupolvenvaihdosten verovapaata luovutusvoittoa koskevaa säännöstä. Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) tapauksessa 2015/3393 puolisot olivat myyneet tyttärelleen ja tämän aviopuolisolle yhteismetsäosuuksia, jotka liittyivät samoille ostajille vuonna 2003 myytyyn metsäkiinteistöön. KHO katsoi, että yhteismetsäosuuksien luovuttajat olivat harjoittaneet luovutetuilla yhteismetsäosuuksilla metsätaloutta siten kuin lähisukulaisten välisiä verovapaita luovutusvoittoja koskevassa tuloverolain kohdassa tarkoitetaan. Luovutusvoitto oli verovapaata tuloa.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri